Purnun tassunjäljissä Pihku

Korrien toko-koulutus on parin viikon päästä. Koko kesä on mennyt uusien oppien sisäistämisessä ja on kyllä ollut ihan hyväksi meille. Paria painajaismaista harjoitusta lukuun ottamatta, suunta on ollut hyvä. Painajaisharkoistakin opittiin arvokkaita asioita elämästä. Minä olen topakampi, harkat selkeämpiä ja Purnu touhukkaampi. Olen myös oppinut lopettamaan ajoissa. Ennen kun Purnu teki harkat hyvin, tuli kerjätyksi verta nenästä ja otettua vielä se yksi liike, ja sitten vielä yksi ja yksi...kunnes ei mennyt enää hyvin. Nyt olen keksinyt miten lopetan ajoissa. Otan harkkoihin lähtiessä minimaalisen pienen määrän palkkkionamuja taskuun. Siitä seuraa se, että en raaski niitä jaella ihan löperönä ja pystyn tekemään vain tietyt ennalta päätetyt harkat, koska muutoin käy köpelösti. Voin sanoa, että ei ole harvassa ne kerrat, kun olisin vielä jatkanut jos namitasku ei olisi varoittavasti tyhjennyt. Tunnustan nimeni on Sari ja olen Palkkaholisti! Nyt pitäisi ennen Korrilo...

Meidän yleensä niin sulppupulppu pyrri päätti taas kokeilla millaista on olla miesten mies. Jos tokoharkat menivätkin jo tosi hyvin, niin maanpäälle palattiin rysähtäen kuin Concorde aikoinaan ranskalaiseen peltoon. En usko että koirien aivoilla ihan puhtaasti näytetään keskisormea, mutta keskiviikon harjoituksissa saatoin kuvitella Purnun tekevän niin. En usko myöskään että koira ilkeyksissään tekee jotain tai jättää tekemättä, mutta silti jouduin käyttämäänkaiken itsehillintäni ettten olisi hermostunut rakkineeseen. Tokoharkoissa oli semmoinen teologian maisteri, ettei paljon maalliset asiat kiinnostaneet. Purnun huomio oli jossain pilvipuutarhoissa ja vauhtia löytyy enemmän meidän pihan lehtokotiloiltakin kuin Purnulta. Jo hyvässä mallissa ollut luoksetulo oli matelua. Laukka-askelia ei juuri otettu. Palkkiolihapullat ei juurikaan kiinostaneet, namilelulla ei kiinostanut leikkiä. Mitään se kettu ei jätä täysin tekemättä. Tasaisen varmasti ja hitaasti (en tiennyt että ra...

Tällä lomalla on sitten ollut sää ja pyrri laidasta laitaan. Arin ja Sulon upean esineruutuvideon innoittamana ajattelin yhdistää vastan teko reissun ja esine ruudun. Nyt ei harmita kuin se, että video jäi ottamatta olisi saaneet muutkin nauraa. Arvasin, että helle lukemat eivät ainakaan vauhdikasta esitystä takaa. Enempi halusinkin testata tuota työmoraalia hankalissa oloissa.Varsinkin kun saatiin Niemen Elinalta pyyhkeitä siitä, että vaadin liian löperösti ja jakelen palkkioita tekemättömästä työstä. Siihen on kyllä syynä työni pörssi yhtiössä. Siellähän johtajia palkitaan jo siitä parillasadallatuhannella, että jaksavat kirjoittaa nimensä työsopimukseen. No esineet metsään ja sisuuntuneena löperöksi sanomisesta laitoin 4 kpl 3 sijaan. Pyrri singahti töihin. 2 ekaa tulee ihan vauhdikkaasti. Ei siis todellakaan sama vauhdin määre km/h kuin Arin ja Sulon esityksessä, vaan enempi Purnukm/h. Niihin helle lukemiin kuitenkin hyvä jopa Purnulta. Kolmannen esineen kohdal...

Kesä loma alkoi ja jos jonkun nyt pitäisi tätä blogia Purnun kuulumisista kirjoittaa niin se olisi koirahoitolan pitäjän homma. Hän nimittäin on näin lomamme aluksi viettänyt eniten aikaa koiramme kanssa. Ihan heti loman alkuksi suuntasimme viikoksi Kroatian auringon alle ja Purnu kiikutettiin Minnan hoitolaan hoitoon. Edellinen Penni koiramme oli kahdesti eläessään koirahoitolassa. Kun ei ollut pennusta asti opetettu, että voi olla vieraassakin paikassa, niin vanhana oli sitten aina yhtä kamalaa viedä vanhus ne pari pakollista kertaa vieraaseen paikkaan hoitoon. Siis kamalaa ihmisjäsenelle. Koirallahan on periaatteessa kaikki hyvin. On suojaa, lenkit, ruokaa ja hoitoa. Eihän niin hyvin ole edes kaikilla ihmisillä. Silti joka kerta tuntui niin kuin jättäisi koiran heitteille. Ei lisää huono omatunto matkustusintoa sen voin sanoa.  Vanhalla koirallamme oli onneksi aivan ihana nuori luotto hoitaja, joka useimmiten pääsi meille asumaan loman ajaksi ja sai siitä hieman  ta...

Niin se vaan meidänkin nappula täyttää paukautti 4 vuotta. Muistan kun Purnu tohelsi pentuna koko ajan. Kun se  pentuna kolmannen kerran (saman käynnin aikana) oli pudonnut mökkilaiturilta veteen, oppimatta kulkemaan laiturilla varovaisesti totesin, että se on todellakin Mies. Olin aivan varma, etten pysty luotsaamaan sitä hengissä edes vuoden vanhaksi. Pari vaarallista singahdusta naisten perään sitten vanhempana, mikä tosin jatkuu vieläkin. Täysi miehinen luottamus siihen, ettei mitään tapahdu vaikka rymistelee täyttä vauhtia louhikossa, pyörii hevosten jaloissa ja viipottaa käärmeiden ylitse. Ihan vaan muutaman mainitakseni. No nyt on selvitty kuitenkin 4 vuoteen. En edes halua tietää missä eläinlääkäriasemalla oltaisiin kanta-asiakkaina, jos Purnulle olisi siunaantunut sukupuolivietin lisäksi vielä jotain saalistusviettiäkin. Onnekseni puput, naapurinkissat, autot ja rullaluistelijat ovat Purnulle ihan yhdentekeviä. Ja oppihan se jotain....Purnu ei huku kuin veneestä hei...

Kevät jotenkin yllätti taas meidät. Se on kyllä ihme sillä näin pitkää ja kylmää kevättä saa hakea. Yhtä äkkiä havaitsin että puolimaratonille on vaan pari viikkoa aikaa, takareisi jumissa ja laiskotus hipoo täyttä 100%. Onneksi on kuitenkin tullut vääntäydyttyä talven mittaan lenkille sen verran, että uskon selviäväni. Lisäksi ollaan työkaverin kanssa luettu kaikenlaisia kuntoilulehtiä koko talvi sohvalla. Kyllä se käy varmasti korkean paikan leiristä. Lusmulan Reippailijat todistettavasti lenkiltä tulossa. Olisi kiva kokeilla Purnun kanssa koira juoksua, mutta kun se sittiäinen ei pidä valjaista. Purnulle kaikki valjaat ovat vedon esto valjaita. Ja voin vakuuttaa, että on kokeiltu erilaisia malleja. Jälki on ainut laji, jossa se joten kuten hyväksyy ne kirotut valjaat. Mulkoilee pahasti, mutta sitten haju maailma vie voiton ja valjaat unohtuvat. En tiedä sitten, jos joku toinen koira juoksisi edellä, se voisi auttaa unohtamaan valjaat ja Purnu voisi, jopa vetää niissä. K...

Lämpöiset kelit saapuivat ja meille muutti jälleen lötköpötkö pyrri. Kaksi aiempaa kesää on mennyt samaisen lötköpötkön kanssa ihmetellessä. Meidän vanhan Ladan ilmastoinnin pystyi vasta Juhannuksen jälkeen siirtämään kesä asentoon ja talvi asento piti palauttaa viimeistään heinäkuun lopussa, muutoin auto hyytyi ensimmäisen 6 km jälkeen kylmään. Purnu on vähän kuin Lada se vaan hyytyy lämpöön. Hyytyminen alkaa toukokuussa ja loppuu yö pakkasten palattua loka-marraskuussa. Tähän asti olen tuntenut vahvaa empatiaa kuumuudesta kärsivää pyrripoikaa kohtaan, mutta nyt on pieni epäilyksen siemen 6-0 kusetuksesta hiipinyt mieleeni. Kun tuo samainen nuorimies, joka tokoharkoissa laahautuu kuumuuden nujertamana lönkötellen tehtävästä toiseen, ei lainkaan kärsi kuumuudesta ja voimattomuudesta leikkiessään koirakavereidensa kanssa. Serkkutapaamisessamme Pohjois Karjalan Varparanalla tuo sään kestävä pyrri jaksoi 6 tuntia peuhata metsissä ihanan snautserityttösen kanssa eikä helle vaivannu...