Purnun tassunjäljissä Pihku

Loman loppuessa tein kaikkeni, ettei olisi tarvinnut lopettaa lököilyä. Ostin Breikin, Eurojakpotin, Ässäarvan osan niistä pariin kertaan, ainut mitä en kokeillut oli matkahuollon pajatso. Ei auttanut, töihin oli mentävä. Onneksi oli pehmeä lasku vajaaseen viikkoon vajailla aivoilla.  Pääsin heti ensi töikseni puhaltamaan työpaikan "satunnais" otannalla. 52 vuotias lomalta palaava työn antisankari näyttää ilmeisesti yhtä pahalta kuin kuukauden ryyppyputkessa rantabaarissa rällännyt juoppo. Tilasin kampaajan heti kun pääsin puhelimen ääreen. Eihän se auta punaiseen nenään (90-luvulla pienennetty asvaltti kuorinnalla, eikä kestä lomani lähes olematontakaan aurinkoa :D), mutta tehdään kaikki mitä voidaan. Rantapummit  Lenkkeilyssä palailtu Tositoipilaan kanssa pikkuhiljaa normaaliin. Koitettu vielä vuorotella lenkin pituudet kevyt-normaali-kevyt jne. Toko-kentällekkin uskaltauduttiin jo varovasti harkkailemaan tällä viikolla. Meidän harkkaryhmässä on nyt niin kova pentubuum...

Loma alkaa olla 3 päivää vaille pulkassa. Kolme viikkoa mökillä ja pari päivää kotiin palattua meni raivatessa pihaa esiin heinikosta viidakkoveitsen kera. Ihmisjäsen ehti käydä kavereiden kanssa kiipeilemässä vain todetakseen että 3 viikon tauko ei kehitä ko lajin taitoja. Tosimies oli onnellinen päästyään kotiin, mutta vain hetkeksi. Koutsin sisarusten tapaaminen oli tänä vuonna Aulangon kylpylässä ja kivaahan siellä oli lillua altaissa ja ulkoilla upeassa puistossa. Koiravieraat oli jälleen otettu hienosti huomioon. Partsin ovesta pääsi suoraan pihalle. Kylpylä työryhmän kokous partsilla Ihmisjäsen ja tosimies kuilun partaalla...Aulangon puistossa Lomalta palattua tajuttiin myös se karu tosiasia, että ihmisjäsenen ja tosimiehen lenkkikaverit ovat sillävälin ihan oikeasti muuttaneet Porvooseen. Virpin kanssa aloitettiin viikottaiset yhteislenkit, kun edelliset koiruudet oli nuoria eli josku 90-luvun alussa. Kerran viikossa on lenkkeilty, marjastettu ja siene...