Kymmenen tikkua laudalla
No ei ollut kuin neljä. Kun yhden kepin nostot on nyt lenkillä onnistuneet hyvin ja kepeillä leikitään taas ilman sitä ”pallo kehiin” ilmettä päätettiin heti aamusta lähteä kokeilemaan paria pientä jälkeä. Hellejakson tylsä elämä on saanut Pikku-Ukon kaipaamaan tekemistä. Illalla käytiin puistikon nurmella tottistelemassa ja innosta päätellen mökkielämä on ollut tylsää. Äkkiähän se kuumus iski kun oikein vouhotti niin tosi varovainen pitää olla. Mutta päättelin, että tylsä aika saisi kepitkin tuntumaan ihan huippujutuilta. Tein kaksi pientä lenkkiä metsään. Molemmat lyhyehköjä ja kaksi keppiä. Kummassakin oli yksi vanha keppi ja yhdet tienvarresta poimitut vain hetken käsissä pyöritellyt niinkuin yhden kepin treeneissäkin. Lähdettiin suoraan tienvarresta jäljelle ei mitään janoja nyt tähän sotkuun enää. Jäljet noin puolituntia vanhoja. Muistin pitää jälkinarun lyhyenä kuten neuvottu ja se tuo kyllä vakautta Pikku- Ukon muuten poukkoilevaan tyyliin. Ja voi onnen päivä, jäljesti voi...
