Luulisi että punkitkin olisivat jo hukkuneet tähän vesisateeseen, mutta yksi uimakoulun käynyt löytyi tänään Pikku-Ukon nahkasta. Valojen ja heijastimien etsintä ”helpoista” kesäpiiloista olisi riittänyt, punkkilassokin oli jo talviteloilla ja en heti muistanut mikä tällä kertaa oli se paikka, mistä se keväällä helposti löytyy. Marraskuu on ollut kohtuu rauhallinen. Ehdittiin vielä pihakahvit juoda kaupungilla Koutsin kanssa ennenkuin kelit meni mahdottomiksi. Ei voi väittää, että oli lämmin, mutta kun esteetön Loviisa on enempi haavekuva kuin todellisuutta, niin mennään sinne minne pyörätuolilla pääsee. Toisaalta Koutsi tykkää syödä jäätelöäkin talvisin niin pieni kylmyys ei haittaa, jos on hyvät munkit. Pihatöitä on Pikku-Ukon kanssa tehty pitkin marraskuuta. Meidän tervaleppä on hieman erilainen nuori ja kun kaikki muut tervalepät on jo karistaneet lehtensä niin tuo vaan pitää kesää marraskuussa. Niin että jos ei muuta puuhaa niin lehtiä voi aina ajaa silpuksi ja haravoid...
Syyspuuhat on käynnissä. Jos joku valittaa Joulu kiireistä niin kyllä kevät ja syksy pesee ne mennen tullen. Nyt on kuitenkin jo omppu/rypälemehut pullossa, kiitos jälleen kerran Wildemansin mehuaseman. Vielä jännitetään ehtiikö mustarastaat vai minä ja Mehu-Maija viimeisten kypsyvien rypäleiden kimppuun. Olin laskenut viiniköynnöksen pergolassa aika tiheäksi, niin osa ei nähnyt aurinkoa. Nyt on asiaa korjattu reippaamalla harvennuksella. Mökilläkin käytiin syyshommissa ja karpalossa. Kerrankin oli löysä aikataulu yhteisissä hommissa, niin ehdittiin tutkia ja testata uusia lenkki reittejä muiden puuhien ohessa. Yksi uusi tie käytiin siskon ja Pikku-Ukon kanssa tutkailemassa ja siitähän tulikin uusi kiva lenkki. Liikennettä ja vastaantulijoitahan ei mökki huudeilla nykyään juuri ole, niin rauhassa saa tepastella. Karpaloonkin ehdittiin ja Pikku-Ukkokaan ei yrittänyt koko ajan kaivaa saappaita suosta niinkuin viime vuonna. Tosin pyöri edelleen siinä mistä piti kerätä ja polki karpal...