Pyrdorin pentuja…
Nyt kun kaikenlaiset labradoodelit ja cockapoot ovat suosittuja läheltä piti, ettei joukon jatkoksi tullut pyrdoreja. Haettiin Koutsi pyörätuoli lenkille aurinkoisen syyspäivän innoittamana. Pyörätuoleilu on meillä enempi harjoittelu vaiheessa. Koutsi potkii jalkojaan milloin minnekin, nappaa jarrut päälle pyytämättä ja yllättäin. Ihmisjäsen törmäilee karmeihin, kiviin ja sadevesiuriin. Pikku-Ukko kiskoo kuin vietävä välillä ja sinksaa sinne tänne kärrin edestä ja takaa.
Tänään eräältä lähi kadulta joukkoon ilmestyi juoksulla oleva labradori tyttönen. Pikku-Ukko joka käy aikamoisilla kierroksilla kaksi kuukautta kestäneiden juoksuaikojen takia jo valmiiksi, oli heti valmis auttamaan neitosta, jonka biolginen kello tikitti armottomasti. Perheen perustamista ei mietitty sen pitempään, vaan molemmat osapuolet olivat heti valmiina hallituksenkin toivomiin synnytys talkoisiin.
Aikamoinen venäläinen ruletti saatiin aikaan, kun ihmisjäsen yritti vetää innokasta tulevaa isää pois ja tärppi päiviään viettävä neitokainen pyöriä sopivasti peppu edellä kohteeseen. Koutsi pyörätuolissa yritti pysyä kyydissä siinä rakkauden myllytyksessä parhaansa mukaan. Ihmisjäsen kiljui minkä keuhkoista lähti, että kenen koira voisko hakea. Parin auton onnistuttua ohittamaan ilman haveria rakkauden karusellin, katsottiin parhaaksi yrittää siirtyä tyttösen oletetulle koti kadulle. Ihmisjäsen roikkui pyörätuolissa, pyrrissä ja sai pysäytetyksi lopulta auton kadulla. Kuljettaja tunnisti koiran, mutta ei saanut sitä kiinni ja lähti hakemaan omistajaa. Lopulta nuori lempi saatiin yhteisvoimin erotettua toisistaan. Muutaman kerran ehti Pikku-Ukko siinä kaaoksessa hypätä, mutta ei kai siitä nyt mitään ehtinyt tulla. Toivottavasti. Tyttösen ihminen kertoi, että heillä on juoksu. No enpä ois arvannut millään :D Toivottavasti ei ole kohta pentujakin…
Pelottelin Pikku-Ukkoa että joutuu maksamaan vielä elatusmaksuja ja jonain päivänä portailta löytyy korillinen pikkuisia pyrdorin penneleitä. Rotukuvauksena kaikki ruokainen, äärimmäisen ahne vetokoira.
Kaikkea voi sattua koirien kanssa liikkuessa puolin ja toisin. Pääasia että morsian saatiin turvallisesti kotiinsa. Pikku-Ukko hiukan murjotti, mutta kahvi ja pulla kahvilan pihalla lohdutti hivenen pettynyttä isä ehdokasta.
Aika rohkeeta pitää juoksunarttua sillai, että pääsee omineen reissuille...
VastaaPoistaEi kuulemma ole ennen lähtenyt pihasta. Oisko ihan uusia koiranpitäjiä eivätkä vaan tajunneet homonien voimaa🙂
PoistaAi että.
VastaaPoistaVarmasti on ollut surkuhupaisa hetki teillä :D
Pyrridorit voisi olla ihan yhtä hienoja kuin mun ja ystävän suunnittelemat Malidorit :D
Ja Malidor oli kennelnimi jäätävän nopeille ja ehkä myös tottelevaisille malinois+labrador sekoituksille. Vaikka suunnittelun alkaessa kennelin kantanarttu ja uros oli sterkattu ja kastroitu ;)