Maata näkyvissä. Kevät on ihmisen parasta aikaa. Sitä alkaa katsella pihaakin ihan uusin silmin ja mökille lähtöä alkaa oikein odottaa. Kaikkea hienoa tiedossa. Kukkapenkkien mylläystä, pihakalusteiden retuutusta ja ehkä pari pientä remontti hommaa. Voi suunnitella ja pähkäillä päässään mitä kaikkea voi tehdä seuraavan puolen vuoden aikana. Puoletkaan ei toteudu mutta mukavinta onkin pähkäily ja pienten työlistojen laatiminen. Vielä kun onnistuisi juoksemaan sen verran mutkille, ettei Korona tarttuisi niin tämä olisi paras vuosi pitkään aikaan
Ihmisjäsen ilmoittautui Kaakon käyttökoirien järjestämälle Haju luennolle. Hieman empien, että kaduttaako, kun arki-iltana pitää lähteä ryönäytymään Kotkaan. Aihe oli kuitenkin niin mielenkiintoinen ja suurelta osin täysin osaamattomuus alueeallani, joten katsoin, että on vaivan väärtti. Voi onnea kun Koronan takia siirrettiin Teamsiin. Siinä sitten köllötteltiin kotisohvalla mukavasti kahvikupposen ja koiran kanssa ja katseltiin luentoa. Oli todella hyvä luento ja paljon tuli aivan uutta asiaa. Niitä heti kokeilemaan. Kiitos hyvästä luennosta järjestäjille. Nyt on nuuskuteltu ja harjoiteltu ja odotetaan innolla jälki metsään pääsyä. Näitä nettiluentoja pitää ruveta enemmänkin katselemaan.
Toko juttuja on vähän tehty iltaisin ja lenkillä. Hieman motivaatiota syö se, että ei ole asetettu mitään älyllistä tavoitetta. Vaikeahan sitä on asettaa kun kaikki on peruttu, eikä tiedä milloin jatkuu. Sitten on vielä tuo koe ohje muutoskin tulossa. No toisaalta olen salaa itseltänikin tyytyväinen, että saadaan rauhassa puuhastella kaikkia höpö juttuja silloin kun on sopiva hetki. Kiire ja tavoitteellisuus loistaa onnellisesti poissaolollaan. Aika rentouttavaa. Ei kerrota kelleen.
Pikku-Ukko on siitä onnellisessa asemassa, että leikkiseurasta ei ole ollut puutetta. Kivoja koirakavereita on kaikista ikäluokista ja roduista. Osa on Purnun parhaita kamuja ja osa Pikku-Ukon omaa ikäluokkaa. Sisko asuu lähellä ja leikkitreffejä on mukavan säännöllisesti. Ihmisjäsen onnistui saamaan muutaman aurinkoisen sisarus kuvan, kun viimeinkin osui aurinkokin kohdalle.
Jotkut siskon jännät jutut nostaa ihan hiukset pystyyn
On niin kiva kun on innokas lenkkikaveri taas. Joka ei piittaa sataako vai paistaako. Pyöräkin haettiin jo vajasta autotallin puolelle. Kunhan sepelit on harjattu pois niin aloitetaan pyöräily harjoittelu. Tänään se ei vielä tapahdu sillä lumipyrräkkä heitti vähän takapakkia kevään tuloon.
Pikku-Ukolle piti vielä Sunnuntain ratoksi suksetkin esitellä, ettei ensi talvena tarvitse hiihtäjiä syödä ja jahdata. Ei ollut moksiskaan.Taisi kuitenkin hangilla laukatessa väsähtää kun on nyt oikein rauhallista. Ihmisjäsenkin väsähti. Mutta hiton hyvin piti 10 vuotta vanhat pitoteipit pohjissa. Meidän hiihtämisillä menee vielä toisetkin 10 vuotta. Koutsi käppäili sauvakävelyä joen vartta sillä välin kun me hiihdeltiin pelloilla. Paluumatkalla juotiin porukalla eväs kahvit tietty.
Huomenna ihmisjäsen pitää etäpäivän pitkästä aikaa. Eiköhän sillä kuittaannu taas tuo hallituksen vahva etätyösusositus minun osalta. Oikeesti ei ole minun juttu, kun tarvistsisi koko ajan kopiokonetta ja skanneria, mutta huomisen sinnittelen. Asbestikartoittaja tulee aamulla, ei se minua työssään kaipaa, mutta haluan sivusilmällä katsoa, ettei Pikku-Ukko kanna kaikkia sen työkaluja pihalle hankeen. Säästin yhden isomman paska homman minkä voi tehdä läppärillä pikku ruudultakin huomiselle. Ei kun uutta viikkoa kohti ihanan viikonlopun jälkeen.
Kommentit
Lähetä kommentti