Loman loppuessa tein kaikkeni, ettei olisi tarvinnut lopettaa lököilyä. Ostin Breikin, Eurojakpotin, Ässäarvan osan niistä pariin kertaan, ainut mitä en kokeillut oli matkahuollon pajatso. Ei auttanut, töihin oli mentävä. Onneksi oli pehmeä lasku vajaaseen viikkoon vajailla aivoilla. Pääsin heti ensi töikseni puhaltamaan työpaikan "satunnais" otannalla. 52 vuotias lomalta palaava työn antisankari näyttää ilmeisesti yhtä pahalta kuin kuukauden ryyppyputkessa rantabaarissa rällännyt juoppo. Tilasin kampaajan heti kun pääsin puhelimen ääreen. Eihän se auta punaiseen nenään (90-luvulla pienennetty asvaltti kuorinnalla, eikä kestä lomani lähes olematontakaan aurinkoa :D), mutta tehdään kaikki mitä voidaan.
 |
| Rantapummit |
Lenkkeilyssä palailtu Tositoipilaan kanssa pikkuhiljaa normaaliin. Koitettu vielä vuorotella lenkin pituudet kevyt-normaali-kevyt jne. Toko-kentällekkin uskaltauduttiin jo varovasti harkkailemaan tällä viikolla. Meidän harkkaryhmässä on nyt niin kova pentubuumi, että ihan hirvitti josko pentukuume on tartuntatauti, mutta onneksi ei. Olen siitä outo etten halua kahta koiraa yhtäaikaa. Olen niin hölmö, että murehtisin koko ajan tuleeko kummankin kanssa puuhattua tasapuolisesti. Ihan naurettavaa, mutta en voi sille mitään. Sitä paitsi Tosimies purisi yöllä kurkkuni auki, jos joutusi odottelemaan vihaamassaan autossa vuoroaan harkkakentällä.
 |
| Kalamiehet lomalla |
Nyt ei ole muuta tavoitetta Tositoipilaan kanssa kuin saada ukkeli pysymään kunnossa. Sairasloman aikana paino hieman kipusi ylöspäin, ihmisjäsen sen sijaan lopultakin himpun laihtunut. Alan epäillä, että läskin määrä universumissa on vakio. No eiköhän tästä mittoihin päästä kun päästään taas lenkeille. Toivon, että voidaan vielä Tokoilla, mutta jos selkä ei sitä kestä niin siitä tingitään. Tällä hetkellä näyttää menevän hyvin.
Pohdiskelin pari iltaa miten Tokoilujen kanssa tehdään. Vanhoilla säännöillä saatujen VOI luokan kahden ykkösen jälkeen oli tarkoitus mennä seuraavaksi ERIVOI:hin. Liikkeitäkin on treenattu enkä ole uusia VOI sääntöjä vilkaissutkaan ennenkuin nyt.
ERIVOIssa on aika paljon hyppyjä ja kartion kiertoja vauhdilla ja se ei oikein sovi nyt meidän toipilaskauteen tahkota niitä iltaisin harkoissa. Päätinkin että keskitytään nyt reeneissä suoraviivaisempiin VOI liikkeisiin ja jos Tositoipilas kestää sen hyvin niin sitten siirrytään vasta ERIVOI liikkeisiin. Pelataan nyt varman päälle toipumisen suhteen. Palkkioriekkumisetkin koitetaan ottaa hieman hillitymmin. Voidaan vaikka koittaa VOI:sta saada se yksi ykkönenkin ja koulutustunnus ja kisakokemusta uusilla säännöillä.
Tosimies kuitenkin on niin innoissaan harkoista ja koiratapahtumista, etten haluaisi siltä noiden tekemisen iloa viedä. On ollut niin tylsistyneen oloinen, kun ei saikulla puuhattu mitään temppu juttuja. Ja kun keskiviikkona näin miten onnellinen oli kun pääsi touhuamaan harkkakentällä niin yritetään tosissaan kuntoutua niin, että Toko pystytään pitämään kuvioissa mukana.
Toivotaan, ettei ontuminen palaa ja saadaan vanheta rauhassa yhdessä lenkkeillen vielä monta vuotta. Nyt kun vielä alkaa marja-ja sieniaikakin niin metsäkuntoutusta tulee ihan huomaamatta. Ihmisjäsen löysi kesäloma matkalla täydellisen sienikorin, jossa omat osiot ryöpättäville ja myrkyttömille sienille. Keräilygeeni herää, maltan tuskin odottaa...
 |
| Lisää kuvateksti |
Kommentit
Lähetä kommentti