Rampe ja Naukkis...

Huh mikä päivä. Aamulla huristettiin Eläinsairaala Aistiin magneettikuviin. Lausunnon antaja Tsikita Tsikinauskis tai jotain ei ollut meidän lääkäri vaan nimi oli Mindauskas Rakakauskas tai ainakin sinnepäin. Alkoi tuntua että ollaan keskellä Kummelin sketsiä Rampe ja Naukkis. No sairaalan porukka oli kyllä varsin asiantuntevaa ja mukavaa hupaisista nimistään huolimatta. Malttoivat rauhassa tutkia ja selittää asiat.

Tosimies testattiin ensin pihalla juoksuttamalla ja sitten nuijittiin pienellä vasaralla ja lopuksi tönittiin pitkin lattiaa. Hermotukset tutkittiin tarkasti ja hermohan siinä Tosimiehellä meni. Claudio suututti aikoinaan ylisosiaalisuudellaan ja nyt meni miekkosen hermot turhasta tuuppimisesta. Väläytti Naukkikselle kauneimman hymynsä missä kaikki hampaat näkyy kivasti. Onneksi ehdin väliin tyynnyttelemään, että pitää vielä hetki olla nätisti. Hymy onneksi hyytyi samantien molemmilta :)

Sitten miekkonen untenmaille ja meidät toimitettiin kuvauksen ajaksi matkoihimme. Lupasivat soittaa, kun saa tulla hakemaan.

Tapettiin pitkältä tuntuvaa aikaa Myyrmannin ostarilla ja lopulta, kun ei maltettu enää odottaa luikerreltiin sairaalan parkkiin nurkan taakse odottelemaan . Tulihan se soitto lopulta. Oltiin kuin Siwan mainoksesta, kun pöllähdettiin sisään ovesta alta minuutin "Siwa yllättävän lähellä!"

Epämuodostunut nikama on väärän muotoinen mutta toimiva. Hermot menee sieltä mistä pitääkin. Spondyloosi ei kuulemma ko. kohdassa aiheuta oireita ja siitä ei tarvitse huolestua. Oikealla puolella on lievä välilevyn pullistuma, mutta kun oireet olivat vasemalla niin sekään ei selitä jalan pettämistä. Koska jalat toimivat nyt on kuulemma mahdoton keksiä syytä ellei vaiva uusi. Jos uusii niin pitää videoida liike ja lähettää Aistiin ja sitten tutkitaan lisää. Kaikkien yhteinen toive oli että videota ei tarvitse ikinä ottaa :). Tulehdus alueella on voinut aiheuttaa osan ongelmista, epävarma ehkä, mutta mitään varmaa ei voitu sanoa, kun ei ollut enää kunnon oireitakaan.

Joka tapauksessa saatiin 4-6 viikon ajaksi määräys jatkaa pieniä rauhallisia kävelyitä ja tarvittaessa kipulääkettä. Ja pullistuman takia pitää aina välttäää äkillistä kovaa rasitusta ja hyppyyttämistä. Kukahan sen saa menemään kiipeilyhullun pyrrin päähän. No neljä viikkoa leikki ja riekkumiskieltoa ja tasaista menoa ja sitten voidaan asteittain palata normaaliin elämään. Kyllä oli ihmisjäsenet helpottuneita. Nyt toivotaan, että vaiva ei uusi ja päästään pian normieloon ja saan lenkkikaverin takaisin.

Nyt kun lenkit on olleet niin pieniä on jäänyt arki-iltoinakin aikaa askarrella...

Keinun uusinta möksälle

Naruhyllykkö

Laskua maksaessani kiittelin, että on se vakuutus olemassa ja tuttu biisi soi korvamatona Don't you worry about a....

Loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt vaan pidetään peukkuja, ettei vaiva uusi eikä tarvitse Rampen ja Naukkiksen keikalle enää ikinä mennä.

Tässä vielä hoito-ohjeet ja löydökset Naukkiksen kertomana...