Eteenpäin se on tämäkin sanoi mummo kun hankeen kaatui

Viimeiseen kuukauteen on mahtunut iloakin vaikka välillä sitä on jouduttu kaivamaan esiin puoliväkisin.

Mökki kausi lopetettiin lomaillen ja kivaa oli. Rämmittiin 70-luvun maasto kartan avulla pitkin metsiä ja todettiin, että on syytä tilata uusi kartta, Osa teistä oli niin umpeen kasvaneita, ettei hyvällä tahdollakaan voinut uskoa siinä koskaan olleen mitään kulku väylää. Joelle löydettiin kuitenkin ja metsäily oli upeaa.

Satumetsä

Vintage kartta

Jänisjoella jälleen

"Osaakohan ne täältä pois?"

Mökki laitettiin talviteloille ja Purnu hoiteli vaativan grillin talvi huollon.

Samalla reissulla käytiin Tuupovaarassa serkun erä mökillä. Koko kesä sinne oli pitänyt mennä, mutta aina tuli pari muuttujaa. Nyt viimein toteutui. Syysillan pimetessä Suotorpan saalistajien vieraina juotiin nokipannukahvit, saunottiin ja vietettiin oikein mukava päivä. Puputkin saivat olla rauhassa, kun metsämiehet pitivät meille seuraa.

Kahvi maistuu retkellä 

"Suotorpan saalistaja Rita"

Pojat ilta nuotiolla

Kiitos Matti ja Katja kivasta päivästä ja ihanasta saunasta. Kotimatka pimeässä olikin arvoitus. Navigaattori ohjasi jostain syystä eri reittä takaisin, joten hetkittäin oli hieman eksynyt olo pimeillä sivuteillä, mutta perille päästiin. Ei ollut tällä mökkireisulla oikein kartat ja reitit hallussa.

Illat pimenevät niin vauhdikkaasti, että siirryttiin koira kamujen kera pelto lenkkeihin. Viimeisimmällä joenvarsi lenkillämme jouduttiin kyllä tekemään U-käännös, kun hämärässä joku vielä ammuskeli joen varessa. Sytytettiin tasku lamput ja toivotiin etteivät ammu meitä sorsina. Tässä vielä pari kuvaa Purnun lenkki kavereista...

"Koitetaan kerätä oikein palljon multaa kotiinviemisiksi"

Purnu ja Nasu

Läppäkorva Milou

Vähän vahingossa päädyin KPH:n järjestämään Riikka Railion (Rottweilereiden MM-kisoista yksilökisan MM-4 ja joukkuekultaa vuonna 2013) tottis koulutukseen.

En ollut itse ilmoittautunut, kun oli koko ajan pientä säätöä näiden viikon loppujen kanssa. Jenni ei kuitenkaan päässyt ja punkesin sitten Jennin paikalle kurssille. Kurssi oli niin hyvä, että harmitti Jennin puolesta, ettei päässyt ja samalla olin iloinen, kun olin saanut paikan. Kurssi on hyvä, kun menet sinne ajatuksella "Meillä on ongelma" ja tulet pois ajatuksella "Minä luulin, että meillä oli ongelma."  

PK-kurssi kun oli, niin tehtiin PK liikkeitä. Meillä oli eteen meno ja PK-hyppy aiheena. Eteen menossa ei ollut ongelmaa, pinkoo ihan höpelönä kentän reunaan jos on viety lelu yhdessä, mutta en oikein tiennyt miten edetä.

Sitten se varsinainen kompastus kivi hyppy este. Purnu hyppää mielellään, mutta aina nippanappa. PK-esteen korkeuteen ei ole ikinä päästy edes lähelle. Epäilin että hyppy tekniikassa olisi vikaa. No aloitettiin alhaalta ja lisäiltiin lautoja. Riikka sanoi että hyppy tekniikka on hyvä. Esteen korottuessa alkoi tulla ongelmia. Missäpä vika??!!

Taaskin olin syyllinen...namieni ja pallojeni kera hyörimällä estin koiran keskittymisen esteeseen. Isommissa korkeuksissa ei enää kaivata ihmisjäsentä soheltamaan. Kun minut oli eliminoitu Purnunkin hyppy alkoi kulkea. Kahta lautaa vaille päästiin ja ongelmia ei tullut, joten saatiin ohjeeet miten jatketaan kotona. On kuulemma taloudellinen hyppy tyyli, ettei hypi turhaan ilmaan. No olisihan pitänyt tietää, ettei tosi mies ylimääräistä tässäkään kohdin punerra. (Kuvat Mari Alajääski)

Kurssi oli huippu ja kurssikaverit mukavia. Paljon tuli uutta asiaa ja erilaista näkökulmaa peruskoulutukseen. Muutama omakin aiempi pulmatilanne sai selityksen muita koirakoita seuraillessa. Nyt on taas intoa ladattu koko talveksi. Kiitos KPH aivan mahtavista kursseista tänä vuonna.