Olihan tämä blogi Tokoilusta koiran kanssa...??

Tämän bloginhan piti olla yhteinen harjoitus blogi, mutta viime ajat on vaan mökkeilty ja rakennettu huussia, mutta nyt on huussi valmis juuri sopivasti ennen talven tuloa. Kiitos maailman parhaille talkoo avuille, että saatiin kattokin päälle ennen lumia.

Sitten paluu koira harrastukseen pitkästä aikaa...

Aloitettiin TOKOilu taas, ettei kuolo korjaa enne kuin ne viimeiset 3 ykköstä saadaan. Kevään ja kesän aikana on yritetty luoda pohjaa uusille EVL liikkeille todella satunnaisilla harjoituksilla. Yhtään kokonaista uutta liikettä ei ole, mutta palaset alkavat hiljalleen olla koossa.

Seuraaminen on mielestäni parempaa kuin aiemmin. Peruutuksen max. 20 askeleesta puuttuu enää 15. Purnu pysyy jo suht hyvin oikeassa kohdassa pienen virittelyn jälkeen n. 5 askelta. Persauksessa on jokin auraus kulma pielessä, koska meinaa väkisin lähteä poikittamaan ulospäin kun matka pitenee.

1

Paikalla istuminen ok, mutta menee herkästi maahan, jos joku sanoo samalla nuotilla MAA! kuin minä. Tai jos satun katsomaan sillä silmällä... Ollaan harjoiteltu kuuntelemista vanhalla kunnon lorulla "Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas, keppi kerjäläinen, maa....." Maan paikkaa vaan lorussa vaihdellaan. On auttanut. Lisäksi harkka kaverit ovat jaksaneet urheasti tehdä kauko käskyjä vieressämme kun olen palkkaillut istumassa pysymisestä.

En usko että paikalla olosta tulee ongelmaa, kun on istuttu aikojen alusta asti välillä. Toivon vaan, ettei luokse tulossa kukaan syö meitä. Liike on muutoin kiva mutta paikalla istumisen ryhmät voisi muotoilla agilityn tapaan koon mukaan. Esim pienet koirat suorittaisi paikka liikkeen omana ryhmänään ja isot omanaan. Silloin olisi tappelun tullessa tasakokoisemmat parit kunnes apu joukot ehtivät paikalle. No täytyy vaan toivoa ettei lisää onnettomuuksia satu ko liikkeessä.

Nyt jo paremmin sujuvaan tunnariin saattiin lisä apuja Loviisan seudun koirien TOKO päivästä, jossa kouluttajana oli Elina Kemppi. Hymy naamaa on nyt kerran kokeiltu harkoissa ja Purnukin vanha vakioveikkaaja, saatiin etenemään kepiltä kepille järjestelmällisesti.

Video on kuvattu viimeisimmän elokuvatrendin mukaan käsi varalla ja puuskutus ja pihinä on tarkkaan harkittu tehoste ...

Kauko-ohjauksen rinkulaa on myös harkattu. Purnu mieltää sen vielä ruuduksi ja yrittää lojahtaa maahan. Geometria ei ole meidän kummankaan vahva osaamis alue. Lisäksi en oikein tiennyt miten sen hemmetin ympyrän koiralle esittäisi. Kisoissa on kuulemma spreijjattu hiekalle ja teipattu lattiaan. 50 v naisen on jo vaikea heittäytyä teiniksi ja ruveta kaupungin asvaltteja spreijailemaan, joten olin nynny ja ostin ohutta valkoista lipputangonnarua 12m. Muotoilen renkaan siitä. Jou!

Nyt on selvästi Purnulla jo vaihe, että vaikka painovoima vetää maihin herkästi, niin hetkittäin aavistelee ympyrän eroavan neliöstä ja tarjoaa jo seisomista satunnaisesti.

joskus jo menee ihan Strömssööläiseen tyyliin pikku sievästi...

Ympyrästä lähtö ruutuun on nyt harjoittelun alla. Auttamaan joutuu vielä esim yhdessä kirmaamisella, mutta olen pyrkinyt jo jäämään itse kisanomaiseen lähetys pisteeseen.

Ohjattu nouto alkaa sujua, mutta merkin kiertoa siihen ei vielä ole otettu mukaan. Hiekka kentällä ei vaan meinaa vaaleat puu palikat erottua, joten siellä on yllättäviä uskon puute hetkosia suunnan näyttöjen suhteen.

Merkin kiertoa on opeteltu omanaan ja nyt sitä yritetään ohi hyppyesteeen ja noutokapulan ja se tuntuu olevan vaikeaa koiruudellle, joka rakastaa hyppyestettä. Mutta parin epäonnisen yrityksen jälkeen, hyppyesteellekin lopulta viitataan kintaalla.

Loppukevennykseksi meidän oma pelletemppu...ohjaajan persaus on kuin seitsemän leivän uuni, mutta läskileirimme etenee hyvin. Purnusta on lähtenyt kilo ja minusta kolme. 

Kuten videoiden puuskutuksesta voi päätellä on EVL tälläisille rapakuntoisille pullukoille aika fyysinen luokka, joten läskileirin lisäksi ollaan peruskunnonkorotus leirillä. Tästä se taas lähtee.