Ovatko pilkkikisat enne??

Edellinen viikko menikin vaativien kisajärjestelyjen parissa. Oli meidän vuoromme järjestää perinteiset talvipilkki kisat, joissa Loviisan Lohtu kohtasi kesäkisojen jälkeen hallitsevan mestarin Kallion Katupilkin.

Päätettiin pitää kisat Hopom järvellä meren jään sijasta, mikä ehkä pelasti meidät totaaliselta hypotermialta, sillä koko viikon puhaltanut jäätävä tuuli oli tehdä kisapäivänä meistä lopun.
Järjestelyvuoroisina lähdimme viikolla illan hämärtyessä tutustumaan kohteeseen ja samalla aloitimme henkisen sodan käynnin vastapuolta vastaan.

Purnu pakotettiin autoon, mikä suunnaton kärsimys ehkä korvaantui sillä, että pääsi uusiin maisemiin ja vetämään pyrrikieroksia iltajäälle.

Kisajärjestelyt palkintojen hankkimisineen ja onkien virityksineen veivätkin sitten viikon illat niin, että TOKO kisoihin valmistautuminen jäi vähän heikomalle, mutta asiat tärkeysjärjestykseen ;)

Kisatunnelma oli talvikisojen perinteiseen tapaan todella kiihkeä. Olut jäätyi tölkkeihin, sikarit sammuivat suupieleen ja kalat loistivat poissaolollaan.

Kerran talvisissa koiraharkoissa kehuin toppahaalaria kylmästä sinisenä väköttävälle harrastuskaverille, joka lakonisesti totesi että, " Onhan se hyvä,mutta kun se tekee niin lihavan näköiseksi."

Kun kisa oli edennyt perinteiseen tapaansa mukaansa tempaavasti (ei kaloja ei nykyjä) noin tunnin,  alkoi eväspulkan ympärille ajautua kiihkeästi kalastamiselle omistautuneita pilkkijöitä. Onneksi oli eväät ja kuumaa kahvia....

Sitä kyllä ihmettelen miksi surviaisen toukkia pitää ostaa koko purkillinen kun olisi tarvittu vain yksi mieheen. Meidänlaisillemme satunnaispilkkijöille niitä voisi myydä yksittäispakattuina.

Pettyneitä kisapäivän tulokseen olivat ainoastaan kissat, jotka jonottivat turhaan tuoretta kalaa...

No kisat lähestyvät ja harkkatilanteesta sen verran, että jokainen liike on harjoituksissa onnistunut ainakin kerran, tosin ei koskaan saman harjoituksen aikana, mutta ei nyt takerruta pikkuseikkoihin. Innolla kehään. Ehkä se on se hetki, kun kaikki viimein loksahtaa kohdalleen. Ja jos ei ole, niin yritetään ainakin näyttää näteiltä...

Onhan sielläkin puffetti jos ei muuta !