Huhtikuu hurahti sekavana sekavien ohi ja talven ote lipesi jäätävässä sateessa.

Tiukassa on ollut kesän tulo. Ihmisjäsenellä ei ole kauhean selvää mielikuvaa miten oikein meni, mutta lunta ja jäätävää  sadetta on piisannut. Meinasi usko loppua. Pääsiäinenkin vietettiin kotosalla. Mökillä oli niin paljon lunta että Koutsin kanssa olisi juututtu hankeen. Päätettiin siirtää perinteiset kesäkauden avajaiset Toukokuulle. Jotain mökkihommia sain tehtyä. 3 vuotta autotallissa odottaneet mökki kynttilöiden jämät sain lopulta sulateltua uudeksi valoksi pimeyteen.Yritin tehdä sytykeruusujakin, mutta ruusun sijasta näyttivät hoitamatta jääneiltä Pirkka ruusuilta K-kaupan aulassa. Googlasin jälkikäteen miten olisi pitänyt tehdä. Ihan pari mitätöntä virhettä oli matkassa. Kynttilä kuitenkin onnistui.

Pääsiäispupu poikakin täytti 4vuotta ja sai ihania lahjoja kavereilta. Virallinen synttäri potretti käytiin nappaamassa skeitti radalla aamulenkin yhteydessä.

Pyöräilykausi avattiin pienellä ilta hölkällä harjulla. Olen vältellyt harjua, kun on meidän normaalia lenkki maastoa missä on paljon hajuja ja tutkittavaa. Ajattelin että jos sinne mennään pyöräilemään, niin yrittää vaan pysähdellä haistelemaan. Olin väärässä. Sen verran hikuna on juoksemiseen, ettei hajut kiinnostaneet. Voi siis mennä jatkossakin harjun kautta.

Se ilo kevään tulosta oli lyhyt. Ehdin nippa nappa haravoida pihan ja grilli kauden avata, kun lumet rysähti kunnolla takaisin. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka keväällä lähtevät Lapin hangille juuri, kun siitä valkeasta paskasta aletaan päästä vihdoin eroon. Mutta nyt lumi löysi meidät täältä etelästäkin.

Sitten olikin vuoronperään lunta, räntää ja jäätävää sadetta. Auto seisoi pihassa kesärenkaissa ja vaikka sillä ei ajettu, tuulilasi hajosi. Epäilen että aura-auto sinkosi kiven tai sitten lasissa on ollut vaan joku jännite, mikä raksahti. Sijaisauto oli automaattivaihteinen ja on ihan ihme, että selvisin elossa sen kanssa päivän. Palautinkin jopa ehjänä. Ihan kamala viritys, kyllä pitää ihmisen itse saada vaihtaa vaihteet niinkuin haluaa. 

Jossain välissä Koutsi mursi kylkiluunsa, vietettiin taas laadukasta aikaa polilla. Naapuri joutui sairaalaan ja saatiin koiruus hetkeksi hoitoon. Pihku sai tyttöseuraa, eikä ollut lainkaan pahoillaan.

Saatiin muuten potkut muistipolilta kun sote muutti käytäntöjä. Odotettiin kontrolliaikaa ja kun ei tullut aloin ihmetellä. Sitten selvisi, että ei tulekkaan. Muistisairaita ainakaan Parkinsonin muistisairaita ei enää hoideta muistipolilla. Ei vaan muistaneet kertoa, ei tullut mieleen. Olisi kyllä mielestäni voinut ilmoittaa asiakkaille että menkää muualle tarkastuttamaan lääkitys. On kaiken maailman apotit, maisat ja kannat ja jumalauta ei vaan saa lähtemään edes sitä etana postia mitä HUS muuten niin rakastaa. Puhelinkin on keksitty, vaikka tekstari, mutta älä jätä mua roikkuun...No nyt on asia hoidossa, mutta muutama kontrolli kutsua odotteleva sohvaan muumioitunut vanhus saattaa vielä löytyä. 

Sen verran sekava maalis-huhtikuu, että jos poliisin avaintodistajana pitäisi kertoa tapahtumat aikajärjestyksessä niin en pystyisi. Hetkittäin mietin, että onko oma muistikin prakaamassa,  kun yrittää muistaa hoitaa kahden ihmisen asiat kroonisessa univelassa, niin pakka on hetkittäin ihan sekaisin. Mutta ehkä teen jonkun naistenlehden muisti testin. Sain jo täydet pisteet uupumus ja masennus testistä niin ei muisti testikään voi surkeesti mennä :D

Pikku-Ukkoa ei ihmisten murheet rasita. Kaverit käy kylässä ja rennosti chillaillaan porukalla. Välillä kadehdin tuota elämänasennetta.

Koiraharrasteitakin on tehty. Seura järjesti hyvän luennon Urheilu koiran terveydestä ja oli rentoa ajatella pari tuntia ihan muita juttuja. Luento oli ihan kodin nurkalla niin oli helppo piipahtaa. Kenttä on jo sulanut ja jälki metsät. Tästä se taas kesäksi muuttuu.  Esine ruutu käytiin pistona tekemässä ex temporee ja jos lässyttävä mummo ääni ärsyttää suosittelen laittamaan videosta äänet pois. Tänä kesänä aletaan treenata luovutuksia nätiksi. Tässä jo vähän yriteltiiin. Villahanskastani puuttuu nyt sormi.

Vappua juhlittiin pyörä lenkillä linnun laulussa ja siskon porukan kanssa aivan loistavassa Vappu säässä syöden herkkuja ja grillaten. Tästä jatketaan kesää ja lomaa kohti. Ihana Vappu vaikka koutsi ajoikin rollaattorilla alamäessä hidaste töyssyyn ja ilmalennon jälkeen, joka muistutti SM rallin Ouninpohjaa kuski kaatui (en siis tiennyt, että rollalla voi lentää). Onneksi nyt säilyi luut ehjinä ja kiitosta vaan nuorelle miehelle, joka pysähtyi auttamaan meitä keräämään itsemme kadulta. 

Lopuksi Vappu tunnelmia ( kuvat siskon ottamia :), ja ihan vaan tiedoksi, että kuvan koira ei liity kerjäämiseen mitenkään)