Naapurikyttääjän kuulumisia...

 Meillä asuu naapurikyttääjä, pahinta laatua. Kaikki kiinnostaa, naapurien kotiintulot, ohikulkijat ja pihojen tapahtumat. Kun meillä heiluu verhot nii siellä ei kuiki utelias Savolainen-Akka, vaan utelias Pikku-Ukko.

Sillä välin kun eräät kyylää naapurien tekemisiä, on muulla porukalla ollut muuta tekemistä. Kevään myötä Ihmisjäsenen työlista kasvoi perinteisin menoin ja lopulta kevät oli taas täynnä isompaa ja pienempää puuhaketta. Kevätihminen yleensä voisi paiskia intoa piukeana hommia iltamyöhään, mutta tämä kevät oli jotenkin poikkeuksellinen, työ rukkasia ei meinannut löytyä millään. Piti ihan pusertaa itsensä hommiin. Normaalisti lavallinen halkoja on mennyt pinoon ihan rivakasti, mutta nyt onnistuin nysväämään kasan kanssa päivä tolkulla. Eräs oli kyllä ihan innolla piha hommissakin, minkä nyt kadun kyttäämiseltä ehti. 

Vähiin käy lavallinen

Hetkittäin jopa liian innolla...yrttipenkin uudistuksessa...

Mikä lie yrtti...?

Talvi aurakuskeineen oli hajoittanut aitoja ja niissä riitti paikkailua.  Syksyllä remontin jälkeen autotalliin vaan heiteltiin pyörät ja muu roina ovesta sisään. Täytyi sinnekkin raivata elintilaa. Mattopyykillä oli niin kylmää vettä, että sielukin jäätyi. Erästä läträäjää taas ei veden kylmyys haitannut...

Pikkuhiljaa väkisin pakertaessa työrukkasetkin lopulta löytyi ja melkein tunnistin tutun kevätenergian palaavan hetkittäin. Siitä se työlista lähti lyhenemään ja nyt viimein on viimeisetkin hommat ovien tiivistäminen ja maalaus sekä lystiliiterin siivous tehty.

Pikku Apulaisen kanssa on kaiken ohessa lenkkeilty ja treenattu. Naapurin Leonbergi Hugosta saatiin kiva lenkkikaveri ja pojat tulee hyvin toimeen keskenään. Läträäjiä molemmat...

Hugo jäähdyttelee

Talven Move ja Trainin hyvät hyppytreenit alkaa tuottaa tulosta ja lopultakin meni metrinen PK- este yli niin että heilahti. No ei ihan niin helposti. Hissukseen on hivutettu kurssila saavutetusta 80 cm ylöspäin ja välillä palattu takaisin kun tekniikka meinasi hajota liian nopean etenemisen takia. Ihan itse väkersin ja säästin. Hyppyesteen sivutolpat, aurakepillä leveyttä lisää ja vanha verho pressun tilalle. Kummasti alkaa ideoita tulla, kun googlaa virallisten esteiden hintoja netistä.  Seuraavaksi aletaan taas rakentaa alhaalta ylöspäin nouto esineen kanssa. Jumppa sarjaa on jo tehty nouto kapulan kera. Jossain vaiheessa pitää uskaltaa koettaa kiinteää estettä. Mutta ensin haetaan vielä varmuutta hyppyihin.

Meillä ei ole kiire, koska on epävarmaa päästäänkö koskaan kisoihin asti, mutta on motivoivampaa treenata kun on tavoite. Elämä tuo välillä muitakin haasteita niin mennään ihan omassa tahdissa eteenpäin. Toisaalta on kiva puuhastella kaikkea kivaa ja kokeilla kun ei ole asettanut mitään aikatauluja. Puolensa kaikella. Pääasia on ihan paras treeni kaveri, joka innostuu ihan kaikesta ja kaikkialla.

Aikomuksena olis vaikka joka toinen viikko käydä Kotkassa ihan tottis treeneissä. Joku ihmis tampio oli varannut oman ja koutsin hieronnan tietämättään juuri tuolle illalle, mutta kerran on jo päästy. Saatiin hyviä neuvoja ja kannatti ajella. 

Esineruutua on treenattu ihan vaan pitkinä pistoina. Hieman oli talvella päässyt unohtumaan.  Ei Ukkeli meinannut muistaa, että esineitä on useampi ja yhden noudettuaan Pikku-Ukko oli sitä mieltä, että ne hakee joilla ei ole vielä omaa löydetty. Kerran kävin näyttämässä. Pikku-Ukko oli sitä mieltä, että jos kerran kävelit sinne ja löysit niin tyhmäkö oot, kun vielä jätät sen sinne. Haki sen sitten kuitenkin kai ihan säälistä tyhmää ihmistä kohtaan. 

Seuraavan kerran homo stupidus vei ensin lähes janan päähän lätkä kiekon ja vielä siitä kauemmas Pikku-Ukon himoitseman pallon. Kiekko tuli ensin ja pienen empimisen jälkeen ja seikkailtuaan keskialueella jonkin aikaa Pikku-ukko lähti kuin lähtikin tarkistamaan takaosan ja kun palkaksi tuli pallo. Seuraavalla kerralla ei ollutkaan enää mitään ongelmaa toiselle lähdölle päähän asti. Ihmisjäsenhän teki viime vuonna tätä aivan liian lyhyellä janalla ja luulempa, että nyt hieman  ylipitkällä. Voi olla että Loviisan louhikot ja ryteiköt vaatii hieman enemmän kuntoa, kuin helppokulkuinen kangas maasto. Kokeilen seuraavalla kerralla pientä paussia ennen seuraavaa lähetystä ja pidän edelleen pallon siellä taaimpana. Täytyy vaihdella 1-3 esinettä niin ei hyydy into ja etsiä vähän helpompia maastoja välillä.

Täytyy muutoinkin hieman suunnitella maastotreenejä , koska ihmisjäsenellä on vahva taipumus lumoutua  metsässä ja pelloilla käppäilystä ja nyt vielä pyöräilykin on niin kivaa, kun on innokas fillarointikaveri. Meinaa jälkitreenit unohtua ihan kokonaan ja toukokuu on jo ohi. Jos saisi vaikka suunniteltua maastotreenit vähän tavoitteellisemmin ja aina jonkun treenattavan tehtävän sinne. Janatreenit voisi olla yksi ja sitten jäljelle aina joku uusi juttu pähkittäväksi. Mutta päivät on merkattava kalenteriin. Muutoin vaan ihmetellään kedon kukkasia...

Pikku-Ukosta on tullut aikuinen. Hölmön hommia tehdään enää tosi harvoin. Pupugate on lähes loppuun käsitelty. Puput jätetään rauhaan. Harjun kettu ja kauris ovat saaneet mennä. Ihminen on oppinut erottamaan milloin on muutakin elävää liikenteessä ja vaikka välillä käpälät lähtee ennen aivoja liikenteeseen niin viimeistään jämäkkä Jumankekka käskysana ajoissa palauttaa Pikku-Ukon aivo toiminnan.

Pikku-Ukko lupautui myös hövelisti suuren rakkautensa Millin valeraskauden kaikkien pentujen isäksi. Pentukuopan sisustukseen ei saanut osallistua, mutta hyvähän siitä tuli ihan nais energiallakin ja kyllä Pikku-Ukko oli ihan innolla mukana odotuksessa.

Koutsille saatiin hommattua sähköavusteinen kolmipyörä mikä on mahdollistanut yhteiset pyörälenkit. Pikku-Ukkoa ei ole vielä rohjettu ottaa mukaan sillä aikamoinen opettelu on mokomassa härvelissä. Ohjaamiseen ei päde mitkään fysiikan lait ja alussa oltiin ojassa ihan yhtenään.Nyt sujuu jo hyvin ja on jo päästy ihan pulla kahveillekkin jo kahdesti. Muutaman kerran on meinannut usko loppua, mutta sitten on taas menty. Kiva kun päästään taas liikeneteeseen porukassa. 

Joku ihana innokas on tehnyt juutuupiin liikkuroidut tokovideot eri luokista. Testattiin kokeenomainen ALO luokan kännykkä liikkuri Pikku-Ukon kanssa. Liikkuri huuteli taskussa ja tuli ihan kokeenomainen tunnelma ja etenemisnopeus (mikä olikin sitten eräälle aivan liian hidasta touhua). Liikkeitä on myös jaettu osiin, joten halutessan voi kokeilla vaikka 3 liikkeen sarjoja kokeen omaisesti. Ihan loistava idea. Kiitos tekjälle kuka lieneekin. Kannatta käydä kokeilemassa

Linkki Toko luokkien liikkurointiin