Siirry pääsisältöön

Tylsää arkea etsimässä...

Taas mennään. Noseworkin alkeet saatiin loppuun.Muutama pahviloota siinä tappo hypättiin kuoliaaksi, mutta jos katsotaan suoritusta hidastettuna, siis tosi paljon hidastettuna niin hyvinhän tuo Pikku-Ukko on päässyt jyvälle. Yksi koti huone-etsintäkin on tehty ja sen verran vauhdikasta ja esteitä kaihtamatonta oli etsintä, että seuraava tehdään pihavajassa. 

Seuran halliharkat pyörähtivät käyntiin ja aloitettiin oikein hard core tyylillä. Harkkojen jällkeen joen rantaan uimaan ja poks maa-ampiaispesään. Sieltä pikamatkat takaisin pihaan kolmen pysäyksen taktiikalla. Ampiaisia turkista ja hiuksista paljain käsin kaapien. Ihmisellä 4 osumaa ja Pikku-Ukolla samanmoinen. Aivan hirveä kokemus. Päähän kohdistuneista iskuista olisi viirupaidat ansainneet kunnon rankkarin, mutta ei ollut kummallakaan meistä munaa mennä sanomaan. Oltiin kyllä ilta ja yö aika kipeitä molemmat kipulääkkeistä ja kylmähoidoista huolimatta. Onneksi ei kumpikaan saanut pahempaa allergia tai turpoamis reaktiota. En tiedä mihin kategoriaan juoksumme menee Triathlon-, Extreme- vai Amok- juoksu, mutta ei aiota kokeilla enää.

Sivullinen uhri :(

Jälki ja esineruutukin käytiin tekemässä ja meni kerrankin upeasti. Kassillinen sieniä, kaikki kolme esinettä ruudusta, joskin Tokmannin silmälasikotelo ensin noukittiin vaan kun oli Pikku-Ukon mielestä ihan tylsä niin lähdettiin sitten etsimään parempia esineitä. Onneksi ne oli jo tuotu,  joten lopulta haettiin kotelokin jättöpaikasta. Yritin leikkiä kotelolla kunnolla, että tajuaisi, että kaikki on tosi hienoja ja kannattaa tuoda. Etsintä oli vauhdikasta, mitenkäs muuten...  Täytyy muistaa laittaa kaikenlaisia kamoja ruutuun. Jäljeltä kaikki kepit. Ei mitään vaikeutuksia paitsi yksi paluujälki kun kuitunauha kerä putosi ja yritin kurkkia takaisinpäin jos olisi löytynyt. Ei löytynyt mutta ilmaistiin hyvin jälkeä ajaessa. Tosi tyytyväinen Pikku-Ukkoon. Olisipa koko talvi ikuista marraskuuta niin ehdittäisiin vielä jälkihommiin monesti.

Aamulenkit jatkuu

Sienimetsässä on oltu, syyssatoa korjattu, pyöräilty ja retkeilty. 





Nyt alkaa sitten taas kaaos kun kylppäri remontti alkaa ja ollaan Baja majan ja kellarin väistötilan varassa. Hieman haasteellista tulee olemaan Koutsin jalkojen ja apupoika Anteron remontti innon kanssa, mutta nyt on jo viikonloppu harjoiteltu ja alkaa sujua. Kun vaan saadaan Pikku-Ukko pidettyä kurissa ja Koutsi jaloillaan. Tämän jälkeen varmasti jo rauhoittuu elämä normiuomiin.




Ystävän kirja julkaistiin ja sain omanikin käsiini ennakkotilaajana kustannus Aarnilta. Oli kyllä mielenkiintoinen ja veipähän hetkeksi Australian julmaan kauneuteen tämän kaaoksen keskeltä. Kiitos Selma :)





Kommentit

  1. Noi maa-ampparit on karmeita. Omat kohta kolmen viikon takaiset pistot näkyy ja kutiaa edelleen.

    Mahtavaa, että jälkihommat sujuu!! Tsemppiä remppa-aikaan 👍

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa...

Ontuminen siis palasi ja ei nyt voi sanoa, että unettomia öitä olisi vietetty. Ihmisjäsen nääs ei pysty vatvomaan asioita öisin, koska heti, kun menen vaaka-asentoon nukahdan alta 5 minuutin. Siinä ajassa ei ehdi mitään vatvoa. Päiväsaikaan on sitten mietitty enemmänkin strategiaa yhteisten terveiden vuosien lisäämiseksi. Ensimmäiseksi päätettiin jatkaa normia elämää kävely lenkkeineen ja jos ontuma päivä tulee niin sitten huilataan ja otetaan kipulääke.  Rauniot ;) Toiseksi laitettin videon pätkä Rampelle Aistiin ja odotetaan Rampen arviota ontumisen syystä. Rampehan oli sitä mieltä, että lievä välilevyn pullistuma oikealla ei seltä vasemman jalan ontumista. Minusta entisenä selkävaivaisena kaikki ontuu kaikkea, kun selkä on kipeä. Ihan sama onko oikea vai vasen, koko ajan sattuu. No odotellaan Rampen mielipidettä rauhassa. Kolmanneksi Tosimies on nyt tiukalla laihiksella. Ainut joka valittaa on Koutsi. Siirsin ruokinta-ajan  aamusta puoleen päivään, Ko...

Syys energiaa eräillä…

 Syksy on keväästä seuraavaksi paras aika etenkin tällaiselle hetkellisesti kausi introvertille mököttäjälle. Syksyllä kadut tyhjenee ja ihana pimeys sulkee ovet kaikkialle. Vesisateessakaan ei liiku kuin koiraihmisiä. Voisi pötkähtää sohvan nurkkaan kynttilänvaloon Cashmir huovan alle kotoilemaan, mutta kun tuli hankittua tuo pyrri…   Kun omat energiat ovat hiipuneet niin pyrri on salaa ladannut akkunsa viilenevistä ilmoista. Joka vuosi ihmisjäsen ihmettelee, mikä koiralle on tullut. Pikku-Ukko pyörii jaloissa joka hommassa. Lenkillä tuntuu kuin lenkki kaverina olisi Ahtisaaren sijasta Alexander Stubb. Lopulta hitaampi älyinenkin tajuaa, ettei auta kuin heittää Cashmir villainen kotoilu viltti nurkkaan ja keksiä syyspuuhaa karvapallolle. Niinpä pihan syystöiden lisäksi on Pikku-Ukon oma puuhamaa. Onkin käytetty aikaa uusien polkujen tutkimiseen, marjastukseen ja sienestykseen.  Huomaamatta tulee pakastin täytettyä ja samalla puretuksi energiapommia. Taukovahti Evästauoll...

Lomalla lomailusta

 Keväällä varattu oma lomanen tuli tarpeeseen. Kahden yön hotelli lomanen ilman varsinaista ohjelmaa tuli todella tarpeeseen vierastäyteisen alkukesän jälkeen. Pikku-Ukon kanssa pakkauduttiin autoon ja suunnattiin Mikkeliä kohti. Tavattiin tuttuja pienimuotoisesti ja loppuaika seikkailtiin kahteen pekkaan. Iltakävelyllä käppäiltiin Kenkäveroon ja Mikkelipuistoon. Ostettiin pikku-tarjottimia helpottamaan elämää ilman olkkarin pöytää, jota ei aiota pitkän harkinnan jälkeen enää hankkia. Taito talon aarteita Pikku-Ukko on loistavaa matkaseuraa, ei hauku, eikä arvostele, lähtee innolla tutkimaan ympäristöä eikä valita pikku eksymisistä. Niinpä tutkittiin osin lapsuuden maisemia ja osin ihan uusia reittejä kotikaupungissa. Törmättiin ensimmäisen illan seikkailulla viittoihin Kaihun kierroksesta ja päätettiin ottaa se seuraavan päivän retki kohteeksi. Oltiin ajateltu kiertävämme Urpolan joen luontopolku, mutta vaihdettiin suunnitelmaa ja sovittiin, että jos voimat ja sää sallii niin käyd...