Hupsista miten aika menee....

Hupsista. Aika on mennyt kuin siivillä. Mökiltä tultua todettiin, että liian kauan oltiin metsässä, vaikka yritettiin kylillä käydä. Autot, pyöräilijät ja ihmiset ylipäänsä olivat muuttuneet mielenkiintoisiksi. Autoja ja pyöriä pyrittiin jopa jahtaamaan. Muutama päivä sitten tehostettua paluuta sivilisaation pariin ja nami harhautuksia autojen lähestyessä ja luojan kiitos epätoivotut tavat saatiin häivytettyä.

Sitten päätettiin ryhtyä kortelli poliisiksi ja alkaa haukkua naapureiden liikkeitä. Sillekkin laitettiin stoppi. Onneksi on tarkat muistiinpanot vanhus osaston vastaavista kuvioista nuorna miesnä. Serkku tapaaminen Polvijärven Huhmarissa tulikin sitten kuin tilauksesta. Pääsi pikkumies ihmisten pariin ja harjoiteltiin jo hotelli yöpymistäkin. Hyvin osasivat olla keskenään vuokramökissä Tosimiehen kanssa. Ihmisjäsen käärylöi harvat matot ja ei mennyt mökki edes remonttiin. Nätisti hötkyilemättä odottelivat ja kun serkku lauma tuli iltaa istumaan mökkiin rapsuttelijaa ja sosiaalistajaa riitti. Reipas pikkumies. Kiitos kaikille rapsutteljoille. Maisemat olivat Huhmarisvaaralta upeat.

Helteen takia pojat pääsi matkoilla  huoltsikoiden terasseille ja olipa hyvää harjoitusta sekin. Loppureissusta alkoi sujua kuin vanhalta tekijältä.

Mihinkäs ne meidän lörtsyt jäi?

Sitten oli vielä pentutreffit ennekuin siskolikka suuntasi kohtia Belgiaa. Oli vauhtia ja rettelöä hetkittäin niinkuin kunnon sukutapaamisessa kuuluukin olla. Väsy oli hapsenkapsiainen kotiuduttuaan.

Ja kyllähän kaikki olivat ihan oman näköisiään palleroita💕

Leikkikaverit ovat aina tervetulleita, ja Viivi corginkin kanssa löytyi heti yhteinen sävel.

Ja sitten ne perinteiset mustikan keruut ja metsälenkit.

Tosimies on aivan loisto-opastaja. Pikkumies näyttää kovasti ottavan mallia siitä miten kuuluu missäkin ympäristössä toimia ja kurinpitolautakunta puuttuu hölmölyihin nopeammin kuin Ihmisjäsen ehtii edes tajuta. On kyllä käyty ihan kahdenkin lenkillä ja hyvin on mennyt. 

Tosimiehelle ottaa henkeen aikalailla nämä hellepäivät ja pari kertaa olen kortisoni suihkeen lisäksi joutunut antamaan neljännes tabletinkin. Toivotaan että olo ilmojen viiletessä helpottaa. Tosimies on lisäksi laihtunut kilon, mikä sinänsä ei ole paha asia, mutta ilmeisesti kortisoni hieman pukkaa nestettä kehoon kun näyttää lihoneelta. Nyt saa kuitenkin itse päättää haluaako lähteä pitkälle lenkille ja usein haluaa omaa vauhtiaan töpsytellä mukana. Pikkumies juoksee siinä sitten eestaas ja tuplaa oman lenkkinsä. 

Pikkumies syö kaiken paskan minkä löytää. Niinpä kun alkoi oksentaa olin ihan varma että on saanut jonkun pöpön, mutta eikös mitä oli niellyt puruluun kokonaisena. Tulihan se sieltä lopulta ulos kun pehmeni, mutta oksennus refleksi jä päälle ja yökkäili itsensä aika jalattomaksi. Lovetissa sitten kuvattiin ja katsottiin, ettei muutakin ole tarttunut matkaan. Onneksi ei. Tunti neste tiputusta ja pahoinvointia rauhoittava piikki ja siitä taas lähdettiin uuteen nousuun. Ihmisjäsen säikähti sen verran että puruluut on nyt pannassa ellei ole reilun kokoinen.

Sylkyssä on turvallista kipeänä

Tämän jos nielaisee kokonaisena....

ÖklöPöklö miettii syömisiään, mutta en usko että johtaa muutoksiin menussa

Nyt ollaan vaihteeksi mökillä ja näyttää siltä että on siirrytty mörkökauteen. Ladon takana on iltaisin mörkö ja puuteline vaanii pieniä koiria.