"Hän toko säännöt säätää ja hermot kiristää..."

Varsin väsynyttä väkeä kuljetin Kia Ce Raadolla mökiltä kotiiin. Tosimies oli niin väsyksissä, ettei ABC:llä jaksanut edes kerjätä evästä.

Kotiin palattua helle koetteli vielä muutaman päivän ajan ja kivalta se ihmisjäsenestä tuntui sateen ja 15 asteen jälkeen. Etelässä oli ollut lämmintä ja kuivaa, joten piha ei ollut  muuttunut viidakoksi, mutta kukkaloisto oli varsin upea. Kasvit näyttävät arvostavan poissaoloani anti viherpeukaloimasta.

Viilentyneiden ilmojen ja kotiinpaluun myötä loppui Tosimiehen loma ja palattiin tokoilun pariin. Oli minulla optimistisesti tarkoitus mökilläkin treeniä, mutta kun mökki kellon vuorokausi on niin paljon lyhyempi nii se sitten jäi. Taas! Mutta ihailtavan optimistisesti raahaan aina toko vermeet mökille.

Tosimies innostui kun tajusi, että harkka tauko on ohi ja alkaa taas touhuaminen. Ja ihmisjäsen innostui katsellessaan toisen innostusta. En ole vielä kertonut, että hyvässä lykyssä pääsee opettelemaan koira vanhus vielä yhdet säännöt. Sehän sekoaisi innosta kun tulee uusia temppuja. 

Ihmisjäsen ei nyt sekoa innosta. Edellinen sääntö muutos oli minusta pääpiirtein kiva. Tuli paljon liikkeitä, jotka ovat koirasta todella hauskoja ja koiralla on lupa irtaantua ohjaajasta ja revitellä vauhdilla noutoja ja kiertohärdelleitä. Piristävät kivasti muutoin hieman liian säädeltyä ja askeettista toko maailmaa ja sallivat koiran riehaantua tekemisen ilosta. Kyllä parin kartion keilaamisen ja hypyn rysäyttelyn jälkeen on ihan eri fiilis tahkota istu seiso maahan kauko käskyjä varpaan siirtymiä  kyttäävän ihmisjäsenen kanssa. 

Sen verran isoista muutoksista oli kuitenkin kyse, että tällaiselta suurpiirteisemmältä ja ei niin tavoitteelliselta treenailijalta meni aika kauan saada liikkeet kasaan varsinkin, kun osaan uusista kiemuroista ei ollut alkeellisintakaan pohjustustyötä tehtynä. Ehkä jos tavoitteena olisi ollut vain toko ja elämässä ei olisi mitään muuta haastetta, tuo siirtymäkausi olisi voinut mennä nopeamminkin. Osa tokoilijoista löi silloin hanskat tiskiin ja lopetti kokonaan tai siirtyi muihin lajeihin. Harmi. Uusia sääntöjä odotellessa oli lähes mahdotonta päästä kisoihin, kun kaikki yrittivät haalia puuttuvia ykkösiä vanhoilla säännöillä. Sääntöjen astuttua voimaan oli kisoissa sitten pulaa kisailijoista Seurat järkkäilivät kisoja tappiolla, kun ei ollut osallistujia. Porukka tavasi uusia sääntöjä sohvan nurkassa. 

Vielä tänäkin vuonna olen törmännyt kisoihin, joissa ei ole ylemmissä luokissa tarpeeksi kisaajia edes paikalla olo liikkeiden suorittamiseen. Nolla koiria haalitaan paikalle avustamaan kahvin ja pullan voimalla. Nyt se ongelma varmaan taas poistuu kun kaikki yrittävät niitä viimeisiä ykkösiä vanhoilla säännöillä. Sen jälkeen on sitten taas tilaa...runsaasti.

En tiedä kenen toiveista noita sääntöjä taas rukkaillaan, mutta haluaisin sanoa että antakaa nyt hetki olla. Voin kuvitella että joku maajoukkuetason huippu-urheilija sen huippu trimmatun koiransa (enkä tarkoita kampausta) ja huippu valmentajansa kanssa kaipaa lisää haasteita, mutta tämmöinen tavallinen tokoilija hikoilee helvetisti jo näilläkin säännöillä. Ei jaksa tämmöinen perus tokoilija uhrata koko iltaa mittailemalla koiran varpaan siirtymiä tönärin kanssa siellä loskaisella teollisuusalueen ulkokentällä pimenevässä talvi-illassa.

Ja jos jotain muutatte niin heittäkää hittoon ne keltaiset ja punaiset korttinne. Tulkaa sinne kentän reunalle ihmettelemään, kun osa porukkaa pelkää jo kisoihin ilmottautumista mokaamisen pelosta.Ne jotka on saaneet tuon kynnyksen lopulta ylitettyä ja ovat ilmoittautuneet, jonottavat paskat housussa kisapaikan vessaan. Loput tahkoavat kisapaikan nurkan takana "varmuuden vuoksi" liikkeitä niin, että kun kehään menon hetki koittaa, niin koira on jo parhaan vireensä menettänyt ja ohjaaja jännittää niin, ettei pysty syömään eikä juomaan. Omaisetkaan eivät erota kisaavaa ohjaajaa tuolla hetkellä mielisairaalaan tuhdeimman lääkityksen saaneesta asiakkaasta. Siellä kehässä ei todellakaan tämä porukka kaipaa enää pelottelua millään korteilla. En kyllä onneksi ole pääsääntöisesti ihanien tuomareidemme nähnyt niitä missään kisassa heiluttelevankaan. Jollain porukalla sentään järkeä tässä touhussa.

Tokon arkkuun naulattiin vielä yksi naula tuon edellisen sääntömuutosrytäkän vanavedessä. Lisenssimaksu nappasi vielä muutaman harrastajan veks. Nyt juuri kun toko kansa alkaa toipua näistä mullistuksista ei todellakaan kaivata mitään  ostoskanavan "Eikä siinä vielä kaikki..." iskulauseita. Väki on juuri oppinut säännöt, uusien liikeiden opettamiseen on yrityksen ja erehdyksen kautta löytymässä erilaisia tapoja, koiria nousee tasaista tahtia ylempiin luokkiin ja kisoihin mahtuu kohtuu hyvin. Luokat eivät ole liian helppoja, mutta eivät aivan mahdottomiakaan. Antaisitte meidän nyt vaan nauttia ja keskittyä harjoitteluun. Jos josta kusta alkaa vaikuttaa helpolta, voi aina kaivaa sen millimetri viivoittimen ja viilata perusasentoja ja tassun paikkoja siihen 10 suoritukseen. Me perus harrastajat voisimme vain pyrkiä parhaaseemme ja rentoon suoritukseen niillä eväillä mitä meillä on käytettävissämme.

Älkää nyt menkö tuhoamaan hienoa lajia liian tiuhoilla muutoksilla ja tekemällä sääntöjä ja arvosteluperusteita sellaisiksi, että se suosii vaan hyperaktiivisia työkoiria ja kovahermoisimpia kilpailijoita. Tokon perusolemukseen kuuluu minusta se, että se on kaikkien rotujen laji ja siinä riitää yhteistä tekemistä ja haastetta koirakolle koko yhteisen taipaleen ajaksi. Älkää tehkö lajista sellaista, että toko kisa on samalla yhden rodun rotumestaruuskisa.

Tosimiehen kanssa on pohdittu tätä sääntömuutos asiaa ja mietitty mitä tehdään, jos uudet säännöt tulevat vuoden alusta. Ollaan päätetty, että siinä me opitaan uudetkin kiemurat kuin vanhatkin. Tuleen ei jäädä makaamaan. Meiltä puuttuu kaksi ykköstä viimeisestä luokasta ja Tosimiehellä on ikää 10 vuotta. Ei aiota kuitenkaan ruveta panikoimaan. Käydään syksyn aikana ne kisat mihin päästään ja mitkä sopii meidän tahtiin. Jos ykköset tulee hyvä jos ei, niin sitten meillä on ensi vuonna pari uutta kivaa temppua opeteltavana. Niin kauan jatketaan kuin Tosimiehestä on kivaa ja terveyttä riittää. Ja pidetään samalla peukkuja, että toko meidän rakkauslaji ei koskaan katoa koiralajien lajikirjosta ja  se säilyy kaikkien rotujen lajina.