Tottakai tokoa ja marjan keruuta
On syksy ihmetelty porukalla, kun naapureita eikä Veikkoa näy. Tosimies on toiveikkaana kurkkinut vyöhykkeen reunalla naapurin asemiin ja odotellut Veikkoa ja tekosyytä konfliktin aloittamiseen. Viime viikolla saatiin sitten mutkien kautta kuulla, että Veikko on kuollut heinäkuun lopussa sairas kohtaukseen. Ei ole Veikkoa enää. Voi Veikko, maailman kiltein nalle <3
Seuran toko-porukan halliharkat lähti syyskuun alussa käyntiiin ja IHME!!! Me on saatu treenattua 2-3 kertaa viikossa. Toko-kisat täältä tullaan :) Tänään käytiin kentällä tekemässä höpöhauskat treenit. Höpötemppuja ja hauskanpitoa 90% ja kisaliikkeitä 10%. Höpöily tuotti tulosta. Luoksetulossa oli täpöt vauhdit ja näin ehkä elämäni parhaan Tosimiehen tekemän pysähdyksen seisomaan käskystä. Oli upea. Ei ehkä toistu ikinä mutta nyt tiedän, että on myös mahdollista, jos pilvet ovat oikeassa kulmassa maahan nähden.
Olin taas intoa piukeana ilmoittautunut kesäfiiliksissä Tottakai päiville. No syksy ei ole siis sosiaalisinta kauttani, mutta kivaa oli silti. Hieman oli työ ja kotihommat vieneet mehuja muustakin kuin marjoista. Ekana iltana jaksettiin vielä nuotiolla notkua, mutta toisena iltana punkka veti enemmän puoleensa.
Alapedillä ahdasta... |
Joko mennään.... |
Tosi upeen hienooo.... |
Jenni perehdytti meidät nykypäivän jäljestyksen opetukseen ja paljon tuli uutta tietoa pentu jäljen tekemisestä. Kiitos Jenni. Seuraavan pennun kanssa olen sitten viisaampi.
Jälkiporukkaa opin tiellä |
Tarkkaa puuhaa... |
Käytiin sitten tekemässä Tosimiehellekin kesän eka jälki. En viitsi edes kertoa mitä kaikkea siellä ehdittiin säheltää, mutta janalta nousi jälki hyvin. Sen jälkeen mestarijäljestäjäni ryntäsi sellaisella vauhdilla ja itseluottamuksella matkaan, että eka kulma meni reippaasti pitkäksi. Sitä sitten paikattiin samalla vauhdilla sinne tänne, kunnes käpyjen ja pölyn laskeuduttua todettiin, että kummallakaan ei ole enää hajuakaan missä hitossa se jälki menee. Siellä sitten tepasteltiin ristiin rastiin kuusikossa, kuin itänaapuri Anttilassa. Tosimies kuitenkin paikkasi töppöilynsä nostamalla jäljen uudelleen ja sitten edettiinkin jo todella huolella ja rauhassa. Loppu olikin ihan kaunista menoa. Eksyminen opettaa :D
Viikonloppu meni nopsasti ja sää oli aivan upea. Viimeinen helle viikonloppu ja kelpasi Lintukodon pihalla istuskella ja nauttia kesän viime hetkistä. Uitua ja sunottuakin tuli. Kiitos mukavasta viikonlopusta koko sakille ja erityisesti järjestelyissä hääränneille Seijalle, Tuijalle ja kouluttajille.
Nyt sitten syksyä kohti.
Kommentit
Lähetä kommentti