Retki Itä-Suomeen ja rautaa rajalle...

Vihaan elokuuta. Kun ei tiedä onko syksy vai kesä. Laitat takin lenkille on kuuma, jätät takin kotiin ja kylmetyt sateessa. Pihalla kasvit päättävät muuttua synkän vihreiksi ja röntsöttävät pitkin nurmea. Nurmikko reuhottaa miten sattuu, kun sateen takia ei pääse leikkaamaan. Sitten tuleekin jo Kansalaisopiston esite, eikä ole enää asiaa kenellekään, eikä halua nähdä ketään. Näin se homma etenee.

Onneksi voi kuitenkin muistella heinäkuun viimeisiä huippu hetkiä. Niihin ei muuten kuulu töihin meno. Mutta ihana joka toinen vuosi toistuva serkku tapaaminen kyllä kuuluu.

Suku on paras <3

Serkku tapaaminen oli Huhmarin lomakeskuksessa Polvijärvellä. Ajo matkaahan oli kahvi ja ruoka pausseineen  kuutisen tuntia. Ihmisjäsen yritti pelastaa Tosimiehen auto matkalta, mutta hoitola paikkaa ei onnistuttu saamaan. Niinpä lauantai aamuna pakattiin kyytiin myös Tosimies. Mikään ei ole niin varmaa, kuin pilvetön taivas, kun tämä sakki pakkautuu auto matkalle autolla, jossa ei ole ilmastointia.

Perille päästiiin ja on ainakin yksi geeni, joka periytyy ja se on eläin rakkaus. Tosimiehellä riitti rapsuttajia ja mukavaa seuraa. Huhmarin mökit olivat siistejä ja tilavia. Maastot upeita ja iltasella ihmisjäsenet pääsivät vielä tanssahtelemaan Maija Muikun ja Trion tahdissa. Virvokkeita unohtamatta. Oi mikä ihana ilta.

Koutsin kanssa viihteellä
 Pitihän sitä käydä myös lenkkeilemässä ja ihailemassa upeaa järvi Suomea Huhmarisvaaralta



Palauttava lenkki :D

Aamu lenkillä maisemat kohillaan

Maisema veti Tosimiehenkin hiljaiseksi


Järvi-Meri ottelu , 6-0
Paluu matkalla porotti taas aurinko. Viilennys peitto oli käytössä ja uimaankin piti pysähtyä. Mikkelissä moikattiin äitiä ja leikattiin nurmea ja hetki jaloiteltiin, ennen matkan jatkumista. Ihmisjäsen oli ymmärtänyt ottaa maanantain töistä vapaata ja se meni kyllä ihan huilailuksi. Seuraavaa serkku tapaamista odotellessa.

Tosimiehen selkä vaiva ei ole uusiutunut. Taka-aidan raja valvontaa on vähennetty. Ihmisjäsenet asensivat taka-aidasta pari metriä sisään päin toisen aidan ja demilitarisoidulle raja-vyöhykkeelle ei Tosimiehellä ole asiaa. Tämä on vähentänyt Tosimiehen rajaselkkauksia itä-naapurin Veikon kanssa. Lisäksi rajalla edes takaisin säntäily ja hävyttömyyksien huutelu loppui kuin seinään. Ihmisjäsenet nääs päättelivät, että selkä saatoi nitkahtaa vaativissa rajan valvonta tehtävissä.

On rajavyöhykkeestä sekin hyöty, että viini marjoja voi syödä myös alaoksilta.

Länsi rajalla vielä Arttu aiheuttaa konflikteja, mutta kun me ihmiset olemme niin tapojemme orjia niin Tosimiehen työvuoro loppuu hieman ennen ilta yhdeksää. Näin länsi naapurikin pääsee rauhassa kuselle klo 21.



Kommentit

Suositut tekstit