"Tulkoon taas jäätävä tuuli, hyytyköön maa..."

Ehdin jo unelmoida elämästä viinitilallisena. Grillin suojaksi istutettu viiniköynnös oli levinnyt ja täynnä rypäleterttuja. Viime vuonna saimme jo kunnon sadon. Vaikka kivet olivat isoja ja rypäleet pieniä, niitä oli hauska napostella. Työkaverit tosin irvistelivät naamat rutussa, mutta pienen pakkasen jälkeen rypäleisiin tuli hyvä maku. Nyt oli vähän liian raju pakkanen ja liian kauan. Niinpä Chateau Notskinvieri koki täydellisen tuhon.

Pakkastuhot Chateau Notskinvieressä
Yhtä surkea oli kohtalo villi viinillä seinällä. Odotettu syksyn väri iloittelu muuttui kerrasta paskanruskeaksi, joten ei kun alas koko roska. Talo kohtaa siis talven kaljuna. Mutta on kyllä kunnon juurakko mistä kesän aikana puskee taas uusi villi viini.
Alaston näky

Juurakko on tosi vanha, kyllä keväällä taas lähtee...

 No sama pakkasjakso taisi viedä vielä sienetkin, joten ei auta kuin odotella, että uudet pikku suppilovahverot nostavat villapipoisia päitään.

Keräily vietti jäi siis vastentahtoiselle tauolle ja sienestykseen varattu viikon loppu sai uuden käänteen. Metsään oli päästävä ja niinpä suuntasimme jälki metsään. Päivi ja Kiri lähtivät kaveriksi. Kun ei koko kesänä ole ehditty jäljelle kuin kerran pari, niin otettiin koko ilo irti ja tehtiin esine ruutukin rakkineille. Ensin taaperrettiin jäljet kummallekin ja sitten toikkaroitiin esine ruutu toiselle puolelle tietä. 

Aloitin alueen reunasta ja yritin linjata Tosimiehen tutkimaan ensin oikean reunan. Tosimies oli kuitenkin niin intoa piukeana, että kintaalla viittasi minun ohjauksilleni ja haki pallon vasemmasta reunasta.  Seuraavallekin haulle lähti tekemään ihan oman juoksun. Risteili innolla aluetta mutta liian alhaalla. Ahkerasti teki töitä reippaalla vauhdilla, mutta edelleen liian alhaalla. Kun sitten kutsuin neuvon pitoon olikin jo kuulo laite säätynyt juostessa kuutoselle ja seuraavan lähetyksen malttoi lähteä sinne minne pitikin ja alueen takareunaan asti. Villasukkahan siltä suunnalta löytyikin tosi nopeasti. Keskilinja teettikin sitten enmmän töitä. Lähti hyvin ja työskenteli ahkerasti, mutta intoa oli enemmän kuin nenää. Lopulta kun into ja voimat väheni alkoi nenän käyttökin muistua mieleen ja sieltähän se pehmokengu sitten nousikin. Kyllä oli pollea miekkonen sen jälkeen.
Pallon paluu

Villa sukka pakkas päivään

Miten niin kivaa ja innoissaan...

Kengurun metsästäjä
Esine ruudun jälkeen olikin huilihetki, kun jälki kaverimme kävivät poimimassa kepukat pois metsästä viereksimästä. Niin komea Kiri ja kadehdittavan tarkka jäljellä.


Sitten pääsikin Purnu jo lempi puuhaansa. Oikein vinkua piti, mitä ei monessa hommassa tapahdu. Purnu on viimein oppinut, että kepukat on se juttu, eikä pelkkä jälkeä pitkin koohottaminen. Ilmaisee tosi hyvin kepit poimimalla ne ja kääntymällä tulemaan kohti. Nyt voi jo antaa mennä pidemmällä liinallakin, kun ei tarvitse itse yrittää nähdä niitä ajoissa ja muistutella. Jaksoi jopa etsiskellä kohtuullisen ajan saatuaan vainun. Yhtä etsittiin kauan, mutta  oli jotenkin hankala löytymään. Lopulta pyrrin hermo petti ja jälki tempaisi mukaansa, joten yksi kepukka jäi. Kiitos Päiville kun antoi hyvät neuvot keppien ilmaisuun. 
Keppi ja keppi kerjäläinen, anna palkka!
Loviisalainen harvinaisuus, tasainen kangas maasto
Onnistunut tien ylitys ja heti kohta löytyi keppi
Palkka päivä
Saalis
Tyytyväinen tosi mies 

Sunnuntaina saatiin sitten yllätys vieraita. Sännättiin lenkille ilman aamukahvetta, että ehditään ennen vieraiden tulo. Myytin murtajia mukaillen "Älä yritä tätä temppua kotona." Jalat painoi, sydän ei lyönyt ja aivot jäi tyynylle. Muutoin ihan kiva tuommoinen aamuinen reippailu. No oikeesti ihan helvetistä!!

No sitten saatiinkin tämmöinen suloinen tikku häntä kylään.




Ei ollut muuten mikään arka tyttönen. Purnu komenteli useamman kerran. Hetken malttoi esittää kuuliaista pentua, mutta sitten taas tikku häntä pystyssä kerjäämään verta nenästään. Mustasukkainen pyrrikin antoi lopulta periksi. Teki Purnulle pelkkää hyvää tämän pienen rauta rouvan vierailu.

Nyt otetaan loppu viikon loppu rauhallisesti ja käydään vielä pieni ilta lenkki ilman infrakti vaaraa.

Kommentit

Suositut tekstit