Nyt lähti homma lapasesta...



Nyt riitti.Jos naisten lehtien tiede artikkeleita on uskominen olen menettänyt täysin elämänhallintani. Tämä täydellinen kaaos on kuin mersun mainos "maalla, merellä ja ilmassa". Eikä aavistustakaan miten tähän on päädytty. Huomaan hokevani lausetta "Kunhan tämä tästä rauhoittuu niin sitten..."

Ihan sama miten hienot treenaus-, ajankäyttö- ja rahankäyttösuunitelmat tekee, joku hemmetin tapahtuma tulee ja sotkee koko pakan. Osa tapahtumista on ollut suunniteltuja ja mukavia, osa yllätyksellisiä ja mukavia ja sitten on vielä ne "tähän tilaisuuteen en ainakaan olisi halunnut joutua"-tapahtumat. No olen kuitenkin onnistunut räpeltämään tähän asti vuotta sanomatta mitään kuolematonta kenellekkään, joten selviän varmasti lopustakin.

Tämän syksyisen epäsosiaalisuus kohtauksen keskellä huomaan odottavani kiihkeästi syksyn vesi sateita ja pimeitä iltoja, kun ihmiskunta linnoittautuu koteihinsa polttamaan kynttilöitä ja töllöttämään "Vain elämää"- ohjelmia tippa linssissä TV:stä. Kun yltiö sosiaaliset kanssa ihmiset kaatuvat flunssan kourissa koteihinsa, mopo poikien mopoista loppuu pito kuuraisilla kaduilla ja terävä sepeli puhkoo niiden hemmetin trikoo pöksyihin pukeutuneiden oman elämänsä teräs miesten kilpa pyörien renkaat. Pyörä tiet autioituvat, metsäteiltä häviävät Marimekon saapaissa iloisen värisen ämpärin kanssa riesaksi asti tepastelevat rouvashenkilöt.



Sitten minä ja Purnu saamme oman pikku maailmamme takaisin...ehkä. Kukaan ei yritä ajaa ylitsemme pyörällä, mopolla tai muulla kulku pelillä. Ei tarvitse kaivella koko ajan remmiä esiin kytkeäkseen koiran, kun yli innokkaat kesä kuntoilijat pompsahtelevat puskista. Ehkä meistä molemmista löytyy pienen erakko vaiheen jälkeen vielä yhteiskuntakelpoiset ominaisuudet. Tällä hetkellä Purnusta sitä ei ainakaan joka tilanteessa löydy....!!!

Tämän syksyn satoa... eli johan myrkyn lykkäsi....

Syksyn mittaan Purnu on alkanut ärhennellä vähän kaikelle. Ohi kulkijoille, naapureille, muutamille tutuille, toisille koirille jne... Ei ollenkaan Purnumaista käytöstä. Yllättäviä ärähdyksiä yllättävissä paikoissa. En alkuun kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, kun sattuivat niin harvakseltaan ja olin itsekkin valmis murisemaan ja puremaan muutamia päitä poikki monessakin tilanteessa.
Lisäksi ajatukset ovat olleet hieman poissa olevat ja askaroineet muissa perhe asioissa tämän vuoden aikana. Niinpä Purnu sai hivuttautua Murina Murreksi ilman, että kukaan oikein huomasi. Kun Purnu sitten murahti ensin muutamalle tutulle koiralle ja myöhemmin muutamalle tutulle tajusin, että nyt on puututtava tilanteeseen ja pian.

Nythän ei tiedetä vielä mistä on kysymys. Onko minun ärtymykseni jollain tavalla samautunut koiraan. Onko henkinen poissaolomme saanut Purnun uskomaan, että laumassamme tarvitaan, joku joka pitää huolta asioista, kun ihmis jäsenet näyttävät olevan ihan pihalla. On myös mahdollista, että koiralla on joku sairaus tai kipu, mistä emme vielä tiedä.

No parempi ryhtyä toimeen kuin jäädä tuleen makaamaan. Pentin kanssa tehtiin ensin tulevien kuukausien peli säännöt selviksi keskenämme. Mitä sallitaan, mitä ei ja miten niihin puututaan niin, että linja säilyy samanlaisena. Pihalla ei saa enää rähjätä millekkään. Rähinästä moititaan, ja otetaan sisälle tai luokse. Yksin ei jätetä etu pihalle, etteivät koululaiset pääse härnäämään yhtään edes leikillään. Tarkempi roti tilanteissa, joissa koiran kuuluisi väistää. Makupaloja ei jaeta enää lahjaksi. Puuhastelua koiran kanssa lisätään reippaasti. Hyvistä kohtaamisista koirien ja ihmisten kanssa kehutaan vuolaasti. Vieraiden kanssa ollaan varovaisempia, ettei mitään pääse sattumaan. Tukalissa tilanteissa esim. yli-innokkaat ventovieraat silittelijät, tarjotaan Purnulle mahdollisuus asiallisesti poistua/väistää tukala tilanne, jotta sen ei tarvitse tehdä omia ratkaisujaan.

Ensi viikon rokotuksissa eläinlääkäri saa katsoa vähän tarkemmin koko koiruuden. Koitetaan tarkkailla, ettei ole mitään piilevää vaivaa jossain. Anaalirauhaset tarkastinkin jo Seijan vinkin innoittamana. Onneksi tuli aikanan opeteltua tyhjennys, kun oli Penni-vainaan vakio vaiva. No nyt katsellaan miten tilanne kehittyy ja yritetään saada meidän kaikkien elo taas mukavaksi.

Suurimman osan ajasta Purnu on kuitenkin oma iloinen itsensä, joten ei heitetä kirvestä kaivoon vielä. Nyt on päästy jo pitkille lenkeille ja treeneihinkin ja käytiinpä tallilla katsomassa valtakunnallista "Nouse Ratsaille" tapahtumaa. Hevosista Purnu ei välitä ja tallilla tuntui olevan vain mukavia vento vieraita Purnun mielestä.

Esman tallin hevostelijoita

Haikea katse puffettiin...

Aina ihanat Tottakai-päivätkin vietettiin jälleen hyvässä säässä ja seurassa. Kameramieheksi lupautunut Pentti sai kuitenkin heti lauantaina harmittavan flunssanpoikasen riesakseen ja nukkui lämpöä pois koko lauantain, joten kuvia ei juuri ole. Kiitos Heidille ja Seijalle parista kivasta kuvasta. Minä torjuin flunssaa saunomalla ja notskilla savustumalla, joten ei tullut flunssaa...  Penttikin pääsi yhden päivän lämmöllä. Tosin ihana Lintukodon sauna ja notski jäi Pentiltä väliin. Ensi vuonna sitten taas. Kiitos kouluttajille ja järjestelyjoukoille todella kivasta ja rentouttavasta viikonlopusta.

 Tässä laitetaan ohjaajaa ruotuun.
 Kuva: Seija Vikman

Purnu mielipuuhassaan etsimässä ihmisiä nameineen metsästä.
Kuva: Heidi Utriainen

Nyt vaan iloisemmalla mielellä syksyä kohden koko sakki....








Kommentit

  1. Mulla on niin samat fiilikset noista metsän vallanneista ihmisistä ja etenkin pärräpojista! Ei sovi erakon elinpiiriin muut =)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit