Hieno huono tulos...Toko on kivaa
Olipas kivaa käydä pitkästä aikaa kisaamassa. Olin niin tyytyväinen itseeni ja tosimieheen, että meinasin haleta tyytyväisyydestä. Aamulla pakkauduttiin Kiaan jonka Check engine-valon oranssisessa hohteessa köröteltiin kohti Kotkaa.
Kisa paikalla oltiin sopivasti. Ei liian varhain eikä liian myöhään. Purnun auto mökötyskin unohtui. Antoi minulle välittömästi anteeksi kaikki autossa vietetyt kilometrit, kun tajusi että on tultu KOIRA-tapahtumaan. Tuttuja oli ja Purnu innoissaan, kun on ihmisiä ja koiria. Purnun suuren rakkauden emäntäkin oli katsomassa kisoja ja vaikka Purnu toiveikkaana tähyili, niin nyt ei ollut ihana Dexi-koira mukana. Seija tuli kaverinsa kanssa moikkaammaan. Purnu oli hyväntuulinen alusta asti (= heti päästyään autosta).
Aamulla puntaroin toppahaalarin (sen mikä tekee lihavannäköiseksi) ja kerrospukeutumisen välillä. Päädyin kerrospukeutumiseen...VIRHE! Olisi ollut parempi näyttää lihavalta. Hallissa oli tosi kylmä.
Osattiin jo mennä kehään irti, ei tarvinnut sitäkään panikoida niinkuin viimeksi syksyllä, kun jotkin säännöt tulivat hieman puskista. Järjestäjän noutokapulat eivät saaneet meitä enää kauhun valtaan. Koska harjoittellu ei ollut ollut kovin suunnitelmallista keskityin vain siihen, että en tee omia mokia ja muistan kehua koiraa ja Purnu hoitaa oman osuutensa.
Paikalla makuu nappi, sama kiva belgi vieressä kuin viimeksi. Tiukasti ilmoitin Purnulle, että tyttöjä ei mennä lohduttelemaan vaikka itkisivätkin. Toisella reunallakin oli tyttö. Nou hätä! Kyllä neljä minuuttia on pitkä.
Kehään mennessä olin unohtanut Purnun innon hyppy esteeseen. Ennen kuin ehdin A:ta sanoa oli roiskauttanut intoa piukeana hyppy esteen kauniilla kaarella.Tehty mikä tehty.Hieno hyppy sinänsä. Tuleva hyppy jo nollilla sen takia, mutta oli kyllä hienoa nähdä että yleensä niin rauhallinen tosimies oli intoa täynnä. Miun moka olisin ollut tarkempana, jos olisin muistanut tuon hyppytelineen houkutuksen. No ensi kerralla muistan :)
Seuraaminen meni hienosti. Minä hoin itselleni "Rauhallinen tahti, rauhalliset käännökset, ei poukkoilua, ei turhaa tohellusta" Hyvin oli Elina Niemen ja koutsi-Pentin opit menneet meikäläisen kalloon vihdoinkin. Minä kävelin ja Purnu teki oman työnsä.
Luokse tulossa ensimmäisen kerran Purnun ja minun yhteiselon aikana nappi pysähdys seisomaan ja vielä perään maahan meno. Ei ole mennyt kunnolla edes harkoissa kertaakaan ekalla. Edellisen kerran juostiin viidestä seiso käskystä piittaamatta vauhdilla eteenpäin. Oi onnea :)
Liikkeestä istuminen nappisuoritus.
Ruutu niin hieno, että melkein itkin. Ymmärsin kuitenkin tehdä oman osuuteni loppuun enkä jäänyt iihailemaan (niinkin on joskus käynyt).
Eilisissä paniikkiharkoissa otin ruudun kun Purnu oli juoksennellut minne sattuu harkoissa. Ihan itseni rauhoittamiseksi.
Opetus:
ÄLÄ KOSKAAN OTA PANIIKKIHARKKOJA EDELLISENÄ ILTANA!!!
Paniikkiharkoissa laitoin ruudun ja keilat ja lähetin koiran ruutuun. Puoli välissä matkaa tuuli tempaisi ruutu nauhan matkaansa. Purnu yritti päätellä mihin kohtaan nauhasykeröä asettuisi ja kun olin sanonut maa niin lähtivät vielä keilatkin tuulen matkaan kierien koiran edestä ja takaa ohi. Upea harjoitus. Purnu vähän ihmetteli ohikiitäviä keiloja ja narun päällä makoilua, mutta pidin pokan ja kehuin ja otettiin hetken päästä uusiksi suojan puolella. En suosittele harjoitusmetodiksi. Edellinen koirani ei olisi tuon jälkeen suostunut enää ikinä menemään ruutuun. Kiitos luojalle puupäisestä tosimiehestä.
No hyppy nouto oli mielestäni hyvä, mutta kun oltiin jo tyylikkäästi hypätty kehään mennessä niin nollahan siitä tuli.
Metalliesineen nouto meni meidän mittakaavalla hyvin, vaikka sen kanssa on ollut ongelmia välillä. Löyhemmällä otteella ei voi enää kantaa. Purnun ilmeestä ei jäänyt kenellekkään epäselväksi mitä mieltä on mokomasta noutokapulan irvikuvasta.
Tunnistusnoudosta tuli lähes MTV3 epäonnisten Lotto-arvontojen toisinto. Tänään oli Lännenmies-päivä. Sähläsi, nosteli keppejä Villin-Lännen korttihuijarin tapaan niin, että minäkään en enää tiennyt missä hitossa se oikea on. Shown päätteksi poimi varmasti oikean mukaansa ja kiikutti minulle. Ilme oli sellainen "Kunhan tarkistin varmuuden vuoksi"-ilme. Nolla vaikka toinen teki todellakin KAIKKENSA.
Kaukokäskyt meni hyvin ja huonosti. Hyvä minä... muistin antaa merkin Purnulle taaksepäin, mikä tarkoittaa, että nyt on kaukot eikä ole suotavaa tulla kohti. Viimeksi unohdin ja koira tuli reippaasti siirtymisissä eteenpäin nollille asti. Nyt pysyi hyvin paikallaan, mutta istumaan nousut oli tosi huonot ja vaativat usemman käskyn. Täytyy lisätä motivaatioita kaukoihin, kun on aina viimeinen liike kisoissa ja alkaa jo tahti hyytyä. Nollilehan se meni.
Hauskinta oli, että minulla oli lähes tyyni ZEN olo koko kisan ajan. Purnu oli niin hyvän tuulinen, että meinasi mopo karata käsistä. Siinä mielessä on harjoittelussa onnistuttu.
Nyt saatiin tuloskin toisin kuin viimeksi, joten eteenpäin on menty, vaikka harjoittelu oli vähän mitä sattuu. Kolmella nollalla kolmos tulos ja neljäs sija oli ihan hyvä tässä vaiheessa. Sieltä se ykkönen vielä jonain päivänä hyvässä lykyssä napsahtaa kohdalleen. Kisan jälkeen maistuikin sitten Buffan loistava broileripiirakka kummastakin tosi hyvälle.
Nyt odotetaan vielä jos saadaan Seijan kuvaama video pelittämäään niin lisään sen tähän loppuun jos joku ei saa unta muuten.Kuvaajalle Seija Vikman Iso Kiitos.
Purnun toko VOI!
Kisa paikalla oltiin sopivasti. Ei liian varhain eikä liian myöhään. Purnun auto mökötyskin unohtui. Antoi minulle välittömästi anteeksi kaikki autossa vietetyt kilometrit, kun tajusi että on tultu KOIRA-tapahtumaan. Tuttuja oli ja Purnu innoissaan, kun on ihmisiä ja koiria. Purnun suuren rakkauden emäntäkin oli katsomassa kisoja ja vaikka Purnu toiveikkaana tähyili, niin nyt ei ollut ihana Dexi-koira mukana. Seija tuli kaverinsa kanssa moikkaammaan. Purnu oli hyväntuulinen alusta asti (= heti päästyään autosta).
Aamulla puntaroin toppahaalarin (sen mikä tekee lihavannäköiseksi) ja kerrospukeutumisen välillä. Päädyin kerrospukeutumiseen...VIRHE! Olisi ollut parempi näyttää lihavalta. Hallissa oli tosi kylmä.
Osattiin jo mennä kehään irti, ei tarvinnut sitäkään panikoida niinkuin viimeksi syksyllä, kun jotkin säännöt tulivat hieman puskista. Järjestäjän noutokapulat eivät saaneet meitä enää kauhun valtaan. Koska harjoittellu ei ollut ollut kovin suunnitelmallista keskityin vain siihen, että en tee omia mokia ja muistan kehua koiraa ja Purnu hoitaa oman osuutensa.
Paikalla makuu nappi, sama kiva belgi vieressä kuin viimeksi. Tiukasti ilmoitin Purnulle, että tyttöjä ei mennä lohduttelemaan vaikka itkisivätkin. Toisella reunallakin oli tyttö. Nou hätä! Kyllä neljä minuuttia on pitkä.
Kehään mennessä olin unohtanut Purnun innon hyppy esteeseen. Ennen kuin ehdin A:ta sanoa oli roiskauttanut intoa piukeana hyppy esteen kauniilla kaarella.Tehty mikä tehty.Hieno hyppy sinänsä. Tuleva hyppy jo nollilla sen takia, mutta oli kyllä hienoa nähdä että yleensä niin rauhallinen tosimies oli intoa täynnä. Miun moka olisin ollut tarkempana, jos olisin muistanut tuon hyppytelineen houkutuksen. No ensi kerralla muistan :)
Seuraaminen meni hienosti. Minä hoin itselleni "Rauhallinen tahti, rauhalliset käännökset, ei poukkoilua, ei turhaa tohellusta" Hyvin oli Elina Niemen ja koutsi-Pentin opit menneet meikäläisen kalloon vihdoinkin. Minä kävelin ja Purnu teki oman työnsä.
Luokse tulossa ensimmäisen kerran Purnun ja minun yhteiselon aikana nappi pysähdys seisomaan ja vielä perään maahan meno. Ei ole mennyt kunnolla edes harkoissa kertaakaan ekalla. Edellisen kerran juostiin viidestä seiso käskystä piittaamatta vauhdilla eteenpäin. Oi onnea :)
Liikkeestä istuminen nappisuoritus.
Ruutu niin hieno, että melkein itkin. Ymmärsin kuitenkin tehdä oman osuuteni loppuun enkä jäänyt iihailemaan (niinkin on joskus käynyt).
Eilisissä paniikkiharkoissa otin ruudun kun Purnu oli juoksennellut minne sattuu harkoissa. Ihan itseni rauhoittamiseksi.
Opetus:
ÄLÄ KOSKAAN OTA PANIIKKIHARKKOJA EDELLISENÄ ILTANA!!!
Paniikkiharkoissa laitoin ruudun ja keilat ja lähetin koiran ruutuun. Puoli välissä matkaa tuuli tempaisi ruutu nauhan matkaansa. Purnu yritti päätellä mihin kohtaan nauhasykeröä asettuisi ja kun olin sanonut maa niin lähtivät vielä keilatkin tuulen matkaan kierien koiran edestä ja takaa ohi. Upea harjoitus. Purnu vähän ihmetteli ohikiitäviä keiloja ja narun päällä makoilua, mutta pidin pokan ja kehuin ja otettiin hetken päästä uusiksi suojan puolella. En suosittele harjoitusmetodiksi. Edellinen koirani ei olisi tuon jälkeen suostunut enää ikinä menemään ruutuun. Kiitos luojalle puupäisestä tosimiehestä.
No hyppy nouto oli mielestäni hyvä, mutta kun oltiin jo tyylikkäästi hypätty kehään mennessä niin nollahan siitä tuli.
Metalliesineen nouto meni meidän mittakaavalla hyvin, vaikka sen kanssa on ollut ongelmia välillä. Löyhemmällä otteella ei voi enää kantaa. Purnun ilmeestä ei jäänyt kenellekkään epäselväksi mitä mieltä on mokomasta noutokapulan irvikuvasta.
Tunnistusnoudosta tuli lähes MTV3 epäonnisten Lotto-arvontojen toisinto. Tänään oli Lännenmies-päivä. Sähläsi, nosteli keppejä Villin-Lännen korttihuijarin tapaan niin, että minäkään en enää tiennyt missä hitossa se oikea on. Shown päätteksi poimi varmasti oikean mukaansa ja kiikutti minulle. Ilme oli sellainen "Kunhan tarkistin varmuuden vuoksi"-ilme. Nolla vaikka toinen teki todellakin KAIKKENSA.
Kaukokäskyt meni hyvin ja huonosti. Hyvä minä... muistin antaa merkin Purnulle taaksepäin, mikä tarkoittaa, että nyt on kaukot eikä ole suotavaa tulla kohti. Viimeksi unohdin ja koira tuli reippaasti siirtymisissä eteenpäin nollille asti. Nyt pysyi hyvin paikallaan, mutta istumaan nousut oli tosi huonot ja vaativat usemman käskyn. Täytyy lisätä motivaatioita kaukoihin, kun on aina viimeinen liike kisoissa ja alkaa jo tahti hyytyä. Nollilehan se meni.
Hauskinta oli, että minulla oli lähes tyyni ZEN olo koko kisan ajan. Purnu oli niin hyvän tuulinen, että meinasi mopo karata käsistä. Siinä mielessä on harjoittelussa onnistuttu.
Nyt saatiin tuloskin toisin kuin viimeksi, joten eteenpäin on menty, vaikka harjoittelu oli vähän mitä sattuu. Kolmella nollalla kolmos tulos ja neljäs sija oli ihan hyvä tässä vaiheessa. Sieltä se ykkönen vielä jonain päivänä hyvässä lykyssä napsahtaa kohdalleen. Kisan jälkeen maistuikin sitten Buffan loistava broileripiirakka kummastakin tosi hyvälle.
Nyt odotetaan vielä jos saadaan Seijan kuvaama video pelittämäään niin lisään sen tähän loppuun jos joku ei saa unta muuten.Kuvaajalle Seija Vikman Iso Kiitos.
Purnun toko VOI!
Hyvä Purnu ja hyvä Sari!
VastaaPoista