Tottakai päivät Lintukodossa

Jälleen vietettiin Purnun kasvattajan järjestämää Tottakai päivää Pyhällön Lintukodossa. Meille tämä oli jo 4 Tottakai päivä.

Muistan aina ensimmäisen kerran kun Purnu oli vielä ihan pieni. Väkeä oli paljon ja lievästi ilmaistuna oli orpo olo kun ei tuntenut ketään. Ohjelmassa oli veri kokeiden ottoa koirista,  hyvä luento koiran stressistä ja yleistä turinointia. Purnun kaikki siskot olivat oikeastaan ainoat tutut. Pennuille oli kaiken laista mukavaa touhua kuten makkara rinkiä ja paljon leikkimistä. Ekalla kerralla ei jääty yöksi. Auton laturi hajosi ja nippa nappa päästiin kotiin. Tosin auton korjaaminen olisi ollut kivempaa päivän valossa. Ladan lähtö laskenta alkoi noina pimeinä ilta tunteita laturin hihnaa vääntäessä paikoilleen. Onneksi saatiin apua ja päästiin kunnialla kotiin.

Pieniä pyrrejä 2009


 
Veri kokeen ottoa 2009 (Kuva Seija Vikman)

Toisella kerralla meni jo paremmin. Auto ei hajonnut. Osa ihmisistä ja koirista alkoi olla tutun näköisiä. Minulla on aivoissa jäänyt kyllä kehittymättä kasvojentunnistusjärjestelmä. En pysty katsomaan sota elokuvia, kun kypärät päässä kaikki näyttelijät ovat saman näköisiä. Ratsastustuntikavereitani en tunnista kaupungilla, koska ovat asiallisesti pukeutuneita ja väärässä paikassa. Mielestäni ongelma on lievä, mutta ystävät väittävät muuta. Kasvojen tunnistus ongelma yhdistettynä onnettomaan nimi muistiin ja hyvään mielikuvitukseen on huono yhdistelmä. Päässäni yhdistelen irrallisia nimiä ja kasvoja surutta yhteen ja uskon vakaasti tietäväni kuka kukin on, kunnes totuus jossain, yleensä nolossa tilanteessa selviää. Esim. Lasse töissä ei ollutkaan vanha papparainen minkä nimen ja äänen perusteella olin päätellyt, vaan se nuori heppu jolle loogiset aivoni olivat arponeet aivan toisen nimen.

No toisella kerralla alkoi siis olla jo tutun näköistä sakkia. Nimiäkin alkoi jo jäädä päähän ja koiran kanssa ihminen on helpompi tunnistaa :). Ohjelma oli jälleen mukavaa: Sienestystä, saunomista, metsästys jälkeen tutustumista, ensiapu oppeja ja hulvattoman mukavaa seuraa. Sieni lastin kanssa suunnattiin kotiin. Mukava viikon loppu upealla paikalla.

Kolmas kerta olikin sitten Loviisassa kun Lintukoto oli remontissa. Nyt alkoi väki olla jo tuttua ja nyt mentiin MEJÄ:ää jälleen Loviisan louhikoissa. Perinteiset menot, makkaranpaistoineen.

Joulunalustapaaminen Lintukodossa jätetttiin väliin. Ulko huussi metrisessä hangessa kahlaten ei ole minun juttuni :)

Nyt oli sitten meidän neljäs tapaaminen pyrriporukan kanssa Lintukodossa. Nyt alkaa suurimmalla osaa porukasta olla nimetkin kohdallaan ja uusien pentujen myötä oli paljon uutta porukkaa mukana. Sää oli upea ja kaiken laista ohjelmaa oli jälleen tarjolla.


Porukkaa Pk-hakuun tutustumassa

Purnu intoa piukeana haussa
Kuva Heidi Utriainen

  
 ja paras kaikista Lintukodon sauna ja ihanan hyinen pulahdus lampeen...

  

Purnun sisaruksista oli paikalla Lada ja metsässä rymistellyn leikki tuokion jälkeen siskokset patistettiin yhteiskuvaan. Kuten kuvasta näkyy kumpikin on todella kuvauksellisia (=pakotettuja kuvaan) ja osaavat poseerata kauniisti yhdessä(=mie en ainakaan istu ton kanssa jos käsketään).

Valokuvauksellisuudesta 10 pistettä kummallekkin :D


Purnu ja sisko Lada (kuva Heidi Utriainen)

Todella rentouttava viikon loppu mukavien ihmisten ja koirien parissa jälleen. Kiitos kaikille vetäjille eri lajien esittelyistä oli hienoa päästä kokeilemaan. Kiitos köksänä häärineille hyvästä ruuasta ja Seijalle siitä että jaksaa näitä ihania tapaamisia järkkäillä. Seura on ainakin mitä mahtavinta, joten ensi vuotta odotellessa. Tässä vielä muutamia kuvia viikon lopulta.









"Totisesti" Tottakai-päivillä... :)
Kuva Heidi Utriainen


Kommentit

Suositut tekstit