Koiran ja Tokon hierontaa

Kun Purnu täytti 4 vuotta päätin, että avarran molempien maailman kuvaa ja varaan sille hierojan. No ehkä enempi omaani. On nääs siunaantunut kaiken kattava lääkäri kammo, mikä pitää sisällään lääkäristä kampaajaan kaiken hoitohenkilökunnan. Niinpä uhriksi joutui viaton koira parka. Pienen tutkailun jälkeen päädyttiin Kotkan koirafysion Kirsiin. Purnullahan on yksi epämuodostunut nikama häntä päässä selkärankaa. Okahaarakkeet on jääneet hieman vajaiksi ja nikama ei ole aivan samassa linjassa muiden kanssa. Senkin takia ajattelin että pieni 4-vuotishuolto voisi olla hyväksi.

Siinä sitten juostiin pitkin pihaa, taivuteltiin ja kääntyiltiin tarkan katseen alla. Takajalkojen liike ei ollut niin lennokasta kuin olisi pitänyt ja Purnukka peitsasikin välillä. Minä sen sijaan kirmailin kuin gaselli tuskanhiki otsalla. Sitten pantiin Purnun ymmärrys koetukselle. Olisi pitänyt köllöttää tunti paikallaan, kun vieras ihminen hieroo ja venyttää. Useita kertoja yritti pakoa ensimmäisen puolikkaan aikana.

Ymmärän kyllä. Ymmärtämätön työpaikka lääkäri määräsi kerran minulle 10 kertaa fysikaalista niskoihin, kun olisin halunnut vaan vähän jytymmät aineet siiheksi, kun luonto hoitaa niskat kuntoon. Pakenin 7 kohdalla. Ilmoitin että niskat on tosi hyvät nyt ja on ihan tarpeetonta käydä enää. Loppu hoituikin sitten kotikonstein. Purnu ei päässyt niin vähällä. Lopulta köllötin minäkin lattialla, kun koira malttoi sitten pysyä paikallaan. Toinen puolisko menikin sitten jo tosi hyvin, kun tajusi ettei pakoyritykset mene läpi.

Tuloksena oli että pitkät selkälihakset ovat jumissa. Joko johtuen peitsaamisesta, tai sitten peitsaaminen johtuu jumista. Lonkkien ja viallisen nikaman alue taas tuntui liikkuvuuden osalta olevan ok.

Mikä sitten vaikuttaa mihinkin se ei selvinnyt, mutta kotihoito-ohjeet saatiin:

- Irti Purnu saa olla lenkeillä jo nyt, joten sitä jatketaan entiseen tapaan.

-Metsälenkkejä on nyt lisätty, onnistuukin näin marja-aikaan ihan itsestään. Puolukoita on taas ihan järkyttävän paljon. Sitä vaan ihmettelen, että millä vaistolla Purnun persaus ilmestyy aina parhaalle mättäälle poimurin eteen nakottamaan.

-Pihan perällä pölyyntynyt kickbike käskettiin kaivamaan esiin ja tehdä reipas vauhtisia ravi lenkkejä niin, ettei koira peitsaa ( riittävän reipas vauhti niin ei edes yritä). Laittaa kunnon puhdas ravi kuulemma selkä lihakset töihin ja helpottaa jumia samalla. Yhden kerran on ehditty vasta käydä ja narukin on sotkeutunut renkaan ympärille tasan kerran. Kaatumisia nolla! Läheltäpiti 1 kpl :) Juoksu lenkit aloitetaan nyt kun helteet ovat helpottaneet.

- Sitten pitää pitää valjaita. Voi Purnu parkaa. Valjaiden pukeminen on jotain mitä se inhoaa. Sahapukkina seistään portin edessä ja se syyttävä katse...minä olen aiheuttanut kamalaa kärsimystä pyrri paralle sotkemalla sen selkäkarvat ristiin. No sahapukki-hetki on nyt pikku hiljaa lyhentynyt ja raivokkaat ravistukset liikkeelle lähtiessä panevat kyllä selkä lihakset liikenteeseen.

- Sitten saadaan vielä itsekkin hankailla selkä lihaksia iltaisin kotosalla. Purnu on kyllä sitä mieltä että maha puolen rapsutus olisi enemmän tarpeeseen.

Kuukauden päästä on uusinta käynti. Saapas nähdä onko parannusta tapahtunut.

 
Sitten hierottiin Tokoa Korrien opissa. Upea ilma, hauskaa seuraa ja uusia vinkkejä. Täydellinen päivä. Nyt kirjoitin vinkit ylös, koska huomaamatta ne vaan unohtuu ja tulee palatuksi niihin tylsiin tuttuihin harjoituksiin. Monta hyvää vinkkiä saatiin harjoitusten monipuolistamiseksi ja pari jumppa liikettä takaosallekin, mikä varmasti tukee tuota selän kuntoutustakin. Erityisen iloinen olin, että Elinan opit olivat auttaneet ja Purnu oli paljon aktiivisempi kuin ennen. Minäkään en ollut ihan löperö. Lisäksi Purnu malttoi tehdä yhdessä töitä vaikka ihana Dexi tyttökin oli paikalla.

Meidän ryhmässä oli vain yksi tyttö ja loput oli Purnun harkkakaveri poikia. Kummasti vaan päivä porukassa makoillen ja toistemme harjoituksia seuraten pudotti poikien keskinäisen kulmien alta kyräilyn nollaan. Iltapäivällä saattoi jo ottaa pienet unetkin, vaikka muut pojat oli ihan vieressä. Seuraamisessakin maltoin jo kävellä ihan ZEN, mutta käännökset on vielä liian äkäisiä. Sekin alkoi kyllä jo sujua. Kun vaan muistaa hengittää ja mumista jotain rauhoittavaa mantraa, niin sieltä se kauniisti lipuva käännös löytyy. Kiitos aina niin positiivisille Korreille antoisasta päivästä.

Huomenna suunnataankin innolla kohti Lintukotoa ja Tottakai-päiviä koirien kera.

Ai niin vaihteeksi hukkui metalliesineen nouto. Sitä aletaan nyt palauttelemaan. Pari päivää on taukoiltu siltä varalta jos suussa on jokin kipeänä, mutta todennäköisesti vain pyrridementia iski ;)

Kommentit

Suositut tekstit