Purnun tassunjäljissä Pihku

Jälleen vietettiin Purnun kasvattajan järjestämää Tottakai päivää Pyhällön Lintukodossa. Meille tämä oli jo 4 Tottakai päivä. Muistan aina ensimmäisen kerran kun Purnu oli vielä ihan pieni. Väkeä oli paljon ja lievästi ilmaistuna oli orpo olo kun ei tuntenut ketään. Ohjelmassa oli veri kokeiden ottoa koirista,  hyvä luento koiran stressistä ja yleistä turinointia. Purnun kaikki siskot olivat oikeastaan ainoat tutut. Pennuille oli kaiken laista mukavaa touhua kuten makkara rinkiä ja paljon leikkimistä. Ekalla kerralla ei jääty yöksi. Auton laturi hajosi ja nippa nappa päästiin kotiin. Tosin auton korjaaminen olisi ollut kivempaa päivän valossa. Ladan lähtö laskenta alkoi noina pimeinä ilta tunteita laturin hihnaa vääntäessä paikoilleen. Onneksi saatiin apua ja päästiin kunnialla kotiin. Pieniä pyrrejä 2009   Veri kokeen ottoa 2009 (Kuva Seija Vikman) Toisella kerralla meni jo paremmin. Auto ei hajonnut. Osa ihmisistä ja koirista alkoi...

Kun Purnu täytti 4 vuotta päätin, että avarran molempien maailman kuvaa ja varaan sille hierojan. No ehkä enempi omaani. On nääs siunaantunut kaiken kattava lääkäri kammo, mikä pitää sisällään lääkäristä kampaajaan kaiken hoitohenkilökunnan. Niinpä uhriksi joutui viaton koira parka. Pienen tutkailun jälkeen päädyttiin Kotkan koirafysion Kirsiin. Purnullahan on yksi epämuodostunut nikama häntä päässä selkärankaa. Okahaarakkeet on jääneet hieman vajaiksi ja nikama ei ole aivan samassa linjassa muiden kanssa. Senkin takia ajattelin että pieni 4-vuotishuolto voisi olla hyväksi. Siinä sitten juostiin pitkin pihaa, taivuteltiin ja kääntyiltiin tarkan katseen alla. Takajalkojen liike ei ollut niin lennokasta kuin olisi pitänyt ja Purnukka peitsasikin välillä. Minä sen sijaan kirmailin kuin gaselli tuskanhiki otsalla. Sitten pantiin Purnun ymmärrys koetukselle. Olisi pitänyt köllöttää tunti paikallaan, kun vieras ihminen hieroo ja venyttää. Useita kertoja yritti pakoa ensimmäisen pu...