Kevät, kevät, kevät...

Kevät tuli helmikuussa. Lumet hittoon ja aurinkokin näyttäytyi. Jopa pihan aurinkokennovalot syttyivät muutamana iltana latauduttuaan päivällä. On ollut pimeitäkin hetkiä. Sulava lumi puski iki sumun ja tuntui, ettei se hälvene koskaan, mutta lumet se karkotti tehokkaasti. Niin tehokkaasti että lintulaudalle ilmestyi peipponen Helmikuussa. Puoli kuuta peipposesta kesään. Minä olen valmis.

Ihmisjäsen yritti talven pimeimpänä hetkenä keksiä jotain virkistystä ja päätti opetella tekemään kasviksista muutakin kuin tomaatti-kaali salaattia. Netissä pyörivästä vegehaasteesta tuli kivasti uusia reseptejä ja ideoita. Nyt on yritetty viikonloppuisin kokeilla aina uutta kasvisruoka reseptiä ja arkiviikolla harrastetaan taas ihan normiruokia. Lihaa meillä ei hirveästi syödä, paitsi jauhelihaa kun se on ainoa lihan muoto, mistä ihmisjäsen ei saa sitkeää.

 En tiedä kuka tästä kasvisruoka buumista järkyttyi eniten, marttakerhon emännät, kaikesta öyhäävät ukko parat vai meidän Pikku-Ukko. Veikkaan että Pikku-Ukko. Tapana on laittaa nappuloiden jatkoksi aina vähän kotiruokaa. Viimeaikoina kupin sisältöä on tarkasteltu varsin epäluuloisesti. Linssikeitto kaurakermalla meni pienen tuumailun jälkeen pitkin hampain, mutta tuoreissa pakasteherneissä ja parissa muussa kasvis virityksessä tuli täystyrmäys ja synkkä mulkaisu koti kokille.

Talven ratoksi kehitetyt käsityötkin valmistui poikkeukuksellisesti ennen Juhannusta ja juuri sopivasti iltojen valoistuessa lenkkeilyyn. 

Ajankuluksi väkersin myös Palveluskoiraliiton eettisen koulutuksen. Eihän siin ihmeitä uusia juttuja tullut, mutta aina on kiva kuunnella koirajuttuja ja luentoja. Ei varmaan päästä mihinkään kokeisiin lähivuosina, kun täytyy nyt enempi keskittyä näihin Koutsin hommiin, mutta ehkä joskus vielä riittää paukkuja siihenkin taas niin ompahan jo käytynä.

Pikku-Ukko on käynyt hieman kierroksilla tyttöjen kevätjuoksujen kanssa ja ihmisjäsen seuraillut Pikku-Ukon deittailu yrityksiä kuin Sami Kuronen iltanuotiolla konsaan. En tiedä oliko sitten liian Tempparisen härveltämisen syytä vai mikä laukaisi, mutta Pikku-Ukko sai jonkun kohtauksen. Potkiskeli lattialla eikä pääsyt ylös. Ei ollut oikein oikeaoppinen epilepsiakaan, kun kuunteli puhetta ja oli älyissään. Siinä sitten hetken rauhoittelin ja kun annoin luvan yrittää ylös niin hetken aikaa hoippui ja sitten oli ihan oma itsensä taas. 

Käytiin eläinlääkärissä. Verikokeet oli ok ja hermotukset myös. Ilona sanoi, että voi olla joku lievä epileptinen tai sitten jotain muuta. Saatiin varalle lääke annettavaksi jos tulee rajumpi kohtaus, mutta toivotaan ettei tule. Nyt seuraillaan oliko vaan tilapäinen vintti pimeenä häiriö vai alkusoitto jollekkin sairaudelle. Aika näyttää nyt elellään normi elämää ja murehditaan sitten vasta jos uusii. Eikä ole syönyt puruluitakaan mikä olisi voinut selittää kohtauksen.

Lohdutukseksi lääkäri reissusta ostin Pikku-Ukolle uuden Rettu Kepolaisen hajonneen tilalle. 

Käytiin kävellen pellolla katsomassa joko pääsisi fillaroimaan ja hyvältä näytti. Kun valoisaa riitti niin kierrettiin metsän kautta pois ja saatiin kuin vahingossa tehtyä 10 pitkä lenkki kerrankin ilman kiirettä. Kyllä teki hyvää molemmille.

Metsässä on ihan sama tilanne ei lunta juuri missään. Ei ole tänä talven talviurheilu välineet kuluneet. Autotallia siivotessa siirsin potkukelkan haikein mielin takariviin. Mutta plussana nyt kun alkaa olla valoisaa, pääse välillä metsään arki-iltoinakin.

Tänään päästiin sitten fillaroimaan. Ihmisjäsenen polvet oli kovilla, sen verran lunta oli joissain kohti, mutta suurimmaksi osaksi meno oli varsin vaivatonta. Pikku-Ukko kiskoi innolla ja välillä rallatteli irti. 

Samalla testatiin Jennin suosittelemia viiltosuoja tossuja kun edelliset reikiintyi ekalla reissulla. Nämä pysyi hyvin jalassa, kumiointi pinnassa kesti hyvin eikä olleet edes liukkaat. Kiitos Jenni vinkistä, nämä menee jatkoon.

Perinteisesti mentiin talla pohjassa, mutta lopussa löytyi jo vähän rauhallisempaakin menoa. Semmoinen Go Pro kamera olisi varmaan kiva, voisi pitää molemmat kädet ohjaustangossa, kun ne vielä on. 

Talvessa parasta on se, että se loppuu aikaisin :D