Muuttuneen elämäntilanteen takia...

 En pysty  katsomaan Koiralle koti ohjelmaa, kun siinä kaikki tulevat elämän yllättämiksi ja muuttuneen elämäntilanteen vuoksi luopuvat siitä, ainoasta jonka ovat ottaneet vastuulleen. Ymmärrän että on viisasta etsiä koiralle uusi koti jos yhteiselo laumassa ei vaan onnistu, tulee vakava sairaus tms pakottava tilanne, mutta olisiko välillä  ennen eläimen hankkimista kannattanut miettiä himpun etukäteen ihan vaan 15 vuotta elämää eteenpäin. Kannattaako lähteä Tinder treffeille sen allergisen komistuksen kanssa, jos oma koti on jo hankittu täyteen muita karva jalkoja. Kannattaa svaipata oikeaan suuntaan.

Otanko työlinjaisen tai muuten aktiivisen rodun, jos oma aktiivisuus käsittää lyllertämisen korttelin ympäri kauniilla säällä ja käsitys aktiivisesta harrastamisesta on kerta viikossa turisemista kentällä. Silloin voi vaan syyttää itseään jos koira muotoilee sohvan toistuvasti uudelleen ja on hankala pitää. 

Kun on ottanut eläimen vastuulleen, ei voi enää tehdä ihan kaikkea, mikä mieleen juolahtaa ja tuntuisi kivalta just silloin. Karvaotuksen maailman napa ei voi vaan häipyä kesken kaiken toiseen universumiin ja jättää heippa lappua kupin reunaan. 

Kuitenkin elämäntilanteet muuttuvat ja joskus tilanne vaan on ylitse pääsemätön vaikka kuinka olisi yritttänyt huomioida ja järjestellä kaiken. Ystäväpiirissä on parin vuoden aikana ollut  esim. vakavia sairastumisia. Siinä kaiken surun keskellä on vielä koitettu järjestää lemmikin elämää parhain päin, vaikka omatkin voimat on olleet vähissä. Osalla hoitojen ajaksi ja osalla kuoleman jälkeiseksi ajaksi. Siinä on ystävä- ja tukiverkosto ollut tarpeen. 

Arvostan ihmisiä jotka pystyvät auttamaan ja tarjoamaan apua, uusia koteja, tilapäistä hoitoa ja verkostoja parhaan ratkaisun löytämiseksi. Näissä tilanteissa olen tajunnut kuinka tärkeää on, että lemmikin omistajalla on valmiiksi mietittynä ja sovittuna joku luotto tyyppi, jolle soittaa mihin aikaan vain, kun tarvitaan apua lemmikin hoitoon. Niinkuin ystäväni, joka ensin sopi koiran hoitoon hakemisen yöllä, pakkasi ruuat ja lelut ja vasta sitten soitti ambulanssin. Työkaverini ihmetellessä toiminta järjestystä kauhuissaan totesin, että sellaisia me koiraihmiset vaan olemme.

Tällaiselle kontrollifriikille yllätysten vihaajalle ja rutiinin rakastajalle elämänmuutokset ovat elinikäinen haaste. Kun henkinen puoli on yhtä joustava kuin ratakiskonnpätkä ei auta yliliikkuvat niveletkään.  Tällaiselle tylsälle tyypille joka on suunnittelut koko elämänsä kulun  ja varautunut erilaisiin katstrofeihin lapsesta asti, joku ennakoimaton muutos elämässä on kuin sodanjulistus.

Silti omaankin perheeseen on muutos hitaasti luikerrellut varkain sisään ja pakottanut kaikenlaisiin virityksiin eläinten pidon kanssa. Yllättäen vaikeinta on muuttaa omia tapojaan elämäntilanteen muuttuessa, mutta niin kauan, kun se vaan on mahdollista kannattaa kuitenkin rimpuilla, sillä niin paljon iloa nuo karvaiset perheenjäsenemme tuovat vaikeissakin elämäntilanteissa.

Omista unelmistaan ja tavoitteistaan on joutunut toki tinkimään. Tavoitteellinen harrastaminen on kevennetty mielekkääseen puuhasteluun ja höpöstelyyn. Iltavirkun ilta lenkit ovat muuttuneet aamuyön tunteina puoliunessa raahustetuiksi lenkeiksi.Voin sanoa että auringon nousuissa ei ole mitään hienompaa kuin laskuissa. Lenkit pitää viikonloppuisin suunnitella kellon kanssa, että ehditään ajoissa kotiin. Kiristää ohuesti aikatauluja vihaavan pinnaa voin sanoa.

 Usein olen myös huomannut, että uskomattoman vaikeaaa on nähdä sinne omien rutiiniensa ulkopuolelle, kun elämäntilanne muuttuu. Itselläni meni reilu vuosi hoksata niinkin perin yksinkertainen asia kuin, että pitkän lenkin voi tehdä aikaisin aamulla ennen töihin lähtöä muiden vielä nukkuessa. Vielä hankalampaa oli muuttaa omaa työaikaansa tunnilla eteenpäin. Vielä kahden vuoden jälkeenkin tuntuu kuin menisi pommiin nukkuneena töihin. Hetkittäin kadehdin ihmisiä, jotka rakastavat muutosta, minä en. Mutta ennenkuin heittää hanskat tiskiin, kannattaa yrittää aina vähän muuttaa muutosta ja pitää karva kaverista kiinni.




Kommentit

  1. Toisaalta, joskus sille koirallekin se uusi koti voi olla juurikin parempi vaihtoehto kuin alkuperäinen. Jos elämäntilanteenmuutokset tuokin kamalasti stressiä niin koiralle kuin ihmisjäsenellekin.

    Voimia kamalasti teidän elämänmuutokseen ja tsemppiä aamuista nauttimiseen!
    Mie tykkään kamalasti aamulenkeistä, mutta näin sysimustaan paskaiseen aikaan se on kyllä haastavaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu samaa mieltä uusi koti on usein hyvä ratkaisu, mutta samalla harmittaa, että aika vähän me ihmiset ennakoidaan mahdollisia muutoksia elämässä koiraa hankkiessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit