Siirry pääsisältöön

"Sä ja mä me molemmat niin palasina..."

Meillä on täällä eletty kuin Tosi TV combossa Eläinsairaala, Syke ja Suomen huonoin kuski. Koutsia on kyyditty Loviisan, Porvoon ja Helsingin päivystyksissä milloin hampaan ja milloin selän takia. Siinä sivussa on käyty Töölön sairaalassa esikäynnillä. Voin kolmen Helsingin keskustaan suuntautuneen reissun jälkeen todeta, että kun savolainen ajaa Helsingissä niin vastuu on vastaantulijalla.

Tosimies on jatkanut sitkeästi jalan ontumista. Ihottuma hellitti mutta heti, kun hoito loppuu alkaa näppyjä taas nousta. Patti on joko kasvanut, tai sitten olen oppinut löytämään sen näppeihini nopsemmin. Ihmisjäsen taas on hermoraunio, kun pitää jännätä selvitäänkö terveinä ja ehjinä Koutsin leikkaukseen asti, ettei enää jouduttaisi odottamaan lisää. Muutoin ei päästä liikkeelle kuin pyörätuolilla.
Ovi auki ja sassiin! Täällä sataa..lenkki peruttu!

 Onneksi en ilmoittanut meitä syksyn viimeisiin kisoihin sillä olisimme olleet doupattuja, onnuttu ja kisapäivänä ihan muualla. Lopuksi oltaisiin oltu vielä 60 köyhempiä. Ei siis mene millään rintamalla kovin vahvasti, mutta ei auta märinä, eikun eteenpäin. Eteenpäin mentiinkin ja vauhdilla kun kamppasin itseni pihaa haravoidessa. Onneksi on paljon läskiä ja pallomainen muoto, niin ei vääntynyt kuin peukalo. 

Tosimies kävi Ruukissa koira hierojalla ja löytyihän sieltäkin ne perinteiset jumit. Meidän porukan yhteinen biisi on nykyään radiossa soiva "Sä ja mä me molemmat niin palasina, et edes yhteen liimattuna ei tuu kokonaista..". Ostin kuitenkin toiveikkaana Ice Bugin nastalenkkarit, jos tässä vielä pääsisi edes itsensä kanssa lenkille, ettei tähän  oman elämämme tosi TV comboon liity vielä yksi laatu ohjelma "Sairaalloisen lihava". Sekään ei ole enää kaukana.



Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän raporttini täältä tähän.

Joulua odotellen... :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa...

Ontuminen siis palasi ja ei nyt voi sanoa, että unettomia öitä olisi vietetty. Ihmisjäsen nääs ei pysty vatvomaan asioita öisin, koska heti, kun menen vaaka-asentoon nukahdan alta 5 minuutin. Siinä ajassa ei ehdi mitään vatvoa. Päiväsaikaan on sitten mietitty enemmänkin strategiaa yhteisten terveiden vuosien lisäämiseksi. Ensimmäiseksi päätettiin jatkaa normia elämää kävely lenkkeineen ja jos ontuma päivä tulee niin sitten huilataan ja otetaan kipulääke.  Rauniot ;) Toiseksi laitettin videon pätkä Rampelle Aistiin ja odotetaan Rampen arviota ontumisen syystä. Rampehan oli sitä mieltä, että lievä välilevyn pullistuma oikealla ei seltä vasemman jalan ontumista. Minusta entisenä selkävaivaisena kaikki ontuu kaikkea, kun selkä on kipeä. Ihan sama onko oikea vai vasen, koko ajan sattuu. No odotellaan Rampen mielipidettä rauhassa. Kolmanneksi Tosimies on nyt tiukalla laihiksella. Ainut joka valittaa on Koutsi. Siirsin ruokinta-ajan  aamusta puoleen päivään, Ko...

Syys energiaa eräillä…

 Syksy on keväästä seuraavaksi paras aika etenkin tällaiselle hetkellisesti kausi introvertille mököttäjälle. Syksyllä kadut tyhjenee ja ihana pimeys sulkee ovet kaikkialle. Vesisateessakaan ei liiku kuin koiraihmisiä. Voisi pötkähtää sohvan nurkkaan kynttilänvaloon Cashmir huovan alle kotoilemaan, mutta kun tuli hankittua tuo pyrri…   Kun omat energiat ovat hiipuneet niin pyrri on salaa ladannut akkunsa viilenevistä ilmoista. Joka vuosi ihmisjäsen ihmettelee, mikä koiralle on tullut. Pikku-Ukko pyörii jaloissa joka hommassa. Lenkillä tuntuu kuin lenkki kaverina olisi Ahtisaaren sijasta Alexander Stubb. Lopulta hitaampi älyinenkin tajuaa, ettei auta kuin heittää Cashmir villainen kotoilu viltti nurkkaan ja keksiä syyspuuhaa karvapallolle. Niinpä pihan syystöiden lisäksi on Pikku-Ukon oma puuhamaa. Onkin käytetty aikaa uusien polkujen tutkimiseen, marjastukseen ja sienestykseen.  Huomaamatta tulee pakastin täytettyä ja samalla puretuksi energiapommia. Taukovahti Evästauoll...

Lomalla lomailusta

 Keväällä varattu oma lomanen tuli tarpeeseen. Kahden yön hotelli lomanen ilman varsinaista ohjelmaa tuli todella tarpeeseen vierastäyteisen alkukesän jälkeen. Pikku-Ukon kanssa pakkauduttiin autoon ja suunnattiin Mikkeliä kohti. Tavattiin tuttuja pienimuotoisesti ja loppuaika seikkailtiin kahteen pekkaan. Iltakävelyllä käppäiltiin Kenkäveroon ja Mikkelipuistoon. Ostettiin pikku-tarjottimia helpottamaan elämää ilman olkkarin pöytää, jota ei aiota pitkän harkinnan jälkeen enää hankkia. Taito talon aarteita Pikku-Ukko on loistavaa matkaseuraa, ei hauku, eikä arvostele, lähtee innolla tutkimaan ympäristöä eikä valita pikku eksymisistä. Niinpä tutkittiin osin lapsuuden maisemia ja osin ihan uusia reittejä kotikaupungissa. Törmättiin ensimmäisen illan seikkailulla viittoihin Kaihun kierroksesta ja päätettiin ottaa se seuraavan päivän retki kohteeksi. Oltiin ajateltu kiertävämme Urpolan joen luontopolku, mutta vaihdettiin suunnitelmaa ja sovittiin, että jos voimat ja sää sallii niin käyd...